Postauksen kuva on muuten #bookie, otettu helmikuun puolivälissä jolloin maassa oli vielä pikkuisen luntakin. Harvinainen auringonpaiste, raikas keli ja mainio äänikirja luureissa on parhautta.
Helmikuun luetut
Helmikuussa luin 14 kirjaa, joista 2 oli sarjakuvia. Kuukauden punaisena lankana taisi olla Kirjan vuoden lukuhaasteen lista, ainakin osa kirjoista, mm. Kotiopettajattaren romaani, valikoituivat luettavaksi haasteen mukana olevien lukulistojen ansioista. Kuukauteen mahtui hienoja kokemuksia ja tällä kertaa TOP3:een päätyivät upea All The Light We Cannot See, hyytävä Jään muisti ja huikea Oryx ja Crake. Arianna Huffingtonin Thrive oli ehkä kuitenkin jonkinlainen floppi, elämäntapaopas kun tuntui toistavan samoja teemoja luvusta toiseen.
- Thrive:The Third Metric to Redefining Success and Creating a Life of Well-Being, Wisdom, and Wonder / Arianna Huffington
- Rooms / Lauren Oliver
- Little White Duck: A Childhood in China / Na Liu, Andrés Vera Martinez
- Yes Please / Amy Poehler
- 2 x Siri Kolu: PI - pelko ihmisessä ja IP - ihmisen puolella
- Kotiopettajattaren romaani / Charlotte Brontë
- Maresi, Punaisen luostarin kronikoita / Maria Turtschaninoff
- All the light we cannot see (suom. Kaikki se valo jota emme näe) / Anthony Doerr
- Paperilla ja valkokankaalla: Kaiken teoria ja Travelling to Infinity / Jane Hawking
- Jään muisti (Edie Kiglatuk #1) / M.J. McGrath
- Oryx ja Crake (MaddAddam #1) / Margaret Atwood
Luetut, ei blogatut
Gary Larson: The Far Side Gallery (Andrews McMeel Publishing, 1984), 192 sivua.
Olen diggaillut Gary Larsonin Far Side -sarjakuvia jo pitkään ja kun Kierrätyskeskuksen kasoista löytyi Larsonin kirja vuodelta 1984 vaivaisella kahdella eurolla, piti aarre saada omaan hyllyyn. Sarjakuva oli, kuten odotinkin, tutun nautinnollista luettavaa. Larsonin sarjakuvat on pääosin yhdestä ruudusta koostuvia otoksia, joissa usein esim. eläinten ja ihmisten roolit muuttuvat tai korostetaan yksilöllisyyttä laumakäyttäytymisen sijaan, yksi suosikkiruuduistani käsittelee kalliolta syöksyviä sopuleita, joista yksi on kuitenkin pukenut ylleen uimarenkaan. Mainio!
Useita eri kirjoittajia: Taksi, 14 dekkaria kumijalasta (Crime Time, 2012), 300 sivua
En oikein muista kuinka Taksi on puhelimeeni uinut mutta jotenkin se sinne on ilmestynyt joten tuumasin taidanpa lukea tuon kun kirjoittajalistaltakin löytyy hyviä nimiä. Hirveän hyvin en kuitenkaan Taksin kyydissä viihtynyt, ehkä syynä oli yhteinen aihepiiri joka aiheutti sen että monet tarinoista olivat hiukan samansisältöisiä ja aika harva onnistui nousemaan massasta esiin. Parhaiten mieleeni jäivät Jarkko Sipilän Tolppapoika ja Marko Kilven Kylmä kyyti.
Haasteen tilanne
Kuten sanottua, helmikuun lukemiset etenivät pitkälti haasteen lukulistojen avulla, eteenpäin mentiin yhdeksän pisteen verran.
Entäs ensi kuussa?
Ensi kuussa aion ainakin blogata muutamasta mahtavasta äänikirjasta sekä koukuttavista muistelmista. Ja odotan kevättä, kevättä, kevättä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti