.jpg)
Lukutoukkana tulen usein sortuneeksi kaikenmoisiin kirjahankintoihin milloin mistäkin syystä. Siinä missä Sophia Kinsellan Himoshoppaaja etsii ihania laukkuja, kenkiä ja huiveja, ostelen minä kirjoja jotta voisin olla se tyttö, joka lukee Nobel-voittajaa/Tove Janssonia/sarjakuvaromaania. Jään muistin poimin omakseni kesähelteillä alekorista, koska "tätä voi olla tosi kiva lukea talvella kun on kylmä." Ja tiedättekö, tultua eräänä pakkaspäivänä kinosten keskeltä muistin ostaneeni tämän kirjan ja ajattelin että nytpä haluan lukea tämän kirjan. Ja sitten tuli sellainen hyvä ja kaukaa viisas olo!Jään muisti vie lukijansa Kanadan tundralle jossa Edie Kiglatuk, inuitti-opas, johtaa epäonnista metsästysseuruetta. Laukaus kajahtaa ja eräs seurueen miehistä kaatuu. Traagiset tapahtumat seuraavat toinen toistaan ja lopulta Edie alkaa inuittivanhimpien vastustuksesta huolimatta tutkia tapahtumia. Luvassa on kirjaimellisestikin kylmää kyytiä!
Inuittien maailma oli huikean kiinnostava ja ainakin allekirjoittaneen mielestä uskottavakin. Kirjailijan tekemä tutkimus kiinnosti ja siksi luettuani suunnistinkin McGrathin kotisivuille (linkki alla), joilta löytyykin oiva pakkaus mm. kuvia tundralta ja jopa Edien keittokirjakin, maistuisiko vaikka Akutaq, inuittien jäätelö (eläinrasvaa, marjoja ja lohta/karibun lihaa?
Viihdyin mainiosti inuittien matkassa ja ilokseni huomasin että Edien seikkailut ovat saaneet jatkoakin kahden osan verran, toivottavasti näistä saadaan myös suomennos! Itse tarinan sankaritar on mielenkiintoinen tapaus, sillä Edie on todellinen kovanaama meihin länsimaisiin verrattuna. Tässä on nainen joka taitaa vaivatta metsästyksen, kalatuksen ja epäilen ettei käsikranaattikaan pysäyttäisi tätä pientä nokkelaa naista. Täydellinen Edie ei ole, mm. alkoholiongelmaan viitataan kirjassa useasti ja huomaan pitäväni tästä yhdistelmästä todellista naisenergiaa, kovuutta ja haavoittuvuutta.
Risujakin täytyy kirjasta antaa, teoksen takakansiteksti nimittäin spoilaa anteeksiantamattoman paljon - käytännössä kaikki juonen olennaisimmat käänteet ovat luettavissa sieltä. Vilkaisin takakantta vasta ollessani kirjan puolivälissä joten kovin paljon lukukokemuksestani se ei pilannut mutta tämä toimikoon varoituksen sanana niille, joita kirja kiinnostaa. Kyllä en ymmärrä takakansia, jotka pilaavat lukijalta ahaa-elämysten ilon...
Like, 2012
Sivuja: 391
Alkuteos: White Heat
Suomentanut Anu Nyyssönen
Kirjailijan kotisivu
Kirjan vuoden lukuhaaste: Kirja alkuperäiskansoista
Kuuntelin tämän vuosi sitten talvella äänikirjana ja tämä oli kyllä lumoava kuunteluelämys. Olen samaa mieltä päähenkilöstä, todella mielenkiintoinen henkilö ja samaa voi sanoa inuiitti-miljööstäkin. Todella eksoottista! Kiitos kotisivuvinkistä, täytyykin käydä tutkimassa noita Edien reseptejä :)
VastaaPoistaAmma, tämä voisikin olla äänikirjana jännä!! Minä toivon että uusia Edie-kirjojakin suomennettaisiin, miljöö oli todella lumoava.
PoistaJätän usein varalta lukematta takakannen juuri liiallisten paljastusten takia. Yhtä ärsyttäviä ovat elokuvien trailerit, joissa on kaikki kohokohdat, sekä tv-ohjelmien pätkät siitä, mitä mainoskatkon jälkeen tulee. Argh!
VastaaPoistaTalvikirjoja on kiva lukea kylmällä. Itsekin postasin vastikään Lumilapsesta :)
Joululainen, minäkin yleensä välttelen takakansia. Tällä kertaa tulin silmäilleeksi sitä vasta kirjan puolivälissä, mikä oli onnekas sattuma koska muussa tapauksessa olisin varmasti raivostunut.
PoistaNo voi hiisi, just tuossa jouluna annoin tämän pois ja nyt tekisi mieli lukea! Kätevästi saisi tuon yhden haastepisteenkin kuitattua. ;) Pitänee mennä sitten kirjastoon, kuulostaa just hyvältä talvilukemiselta.
VastaaPoistaLinnea, tästä saisi aika tosiaan sen alkuperäiskansapisteen ja vielä aika mainiolla tavalla. Ainakin meikäläiset talvipakkaset tuntuvat hurjan leudoilta kun lukee elämästä tundralla!
PoistaKiitos vinkistäsi, jonka bongasin Kirjan vuoden lukuhaasteen FB-sivulta. Olipa mainio tapa kuitata alkuperäiskansapiste! Tähän en varmaan koskaan olisi tullut omin päin tarttuneeksi.
VastaaPoistaAnu, oleppas hyvä vain, samaa mietin itsekin tajutessani että osuin tuurilla tämmöiseen kultakimpaleeseen.
Poista