keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Watership down (suom. Ruohometsän kansa) / Richard Adams

Jokunen aika sitten mieleeni putkahti lapsuuteni jäniskirja. Se oli mummolassa oleva ruskeakantinen teos joka sisälsi (muistini mukaan) jännittävän tarinan jossa joukko jänöjä yrittää selvitä ankaran talven yli. Muiston esiinputkahtaminen johti nostalgiseen oloon ja luonnollisesti halusin lukea salaperäisen jäniskirjan uudelleen. Jonkin mystisen päättelyketjun avulla tulin siihen tulokseen että salaperäinen kirja olisi nimeltään Ruohometsän kansa ja päädyin napsimaan kirjastosta sen englanninkielisen äänikirjaversion. Mutta kuinkas sitten kävikään? Osoittautui että ilmeisesti maailmassa on kirjoitettu ainakin kaksi jäniskirjaa, Ruohometsän kansa nimittäin oli minulle ihan uusi tuttavuus - tosin mieluisa sellainen.

Ruohometsän kansa on tarina kahdesta jäniksestä, Fiveristä ja Hazelista. Fiver on varreltaan piskuinen mutta hänellä on ennustajan lahjoja ja eräänä päivänä Fiver näkee jänisten kotiniityn veren vallassa. Pienen jäniksen ennustuksiin uskovat jättävät kotikolonsa ja aloittavat vaarallisen ja vaiherikkaan matkan kohti uutta, vielä tuntematonta kotia.

Petyin aluksi tajutessani valinneeni sitten väärän kirjan mutta pettymys vaihtui pian iloon sillä Ruohometsän kansa osoittautui superjännäksi kuunteltavaksi. Alkupuheessaan Richard Adams kertoi kirjoittaneensa tarinan tyttärilleen automatkan ratoksi joten erehdyin aluksi odottamaan vähän kesympää menoa mutta näillä jäniksillähän menoa piisaa eikä väkivaltaakaan kaihdeta. Koukutuin jopa siinä määrin että lenkiltä palattuani jouduin tekemään tavallista pidemmät venyttelyt vain koska kirjassa oli jännä kohta. Mikä ihana tekosyy!
Toimintaa janoaville kirja siis lienee vähän erilainen vaihtoehto mutta perheen pienimpien lukemistoksi en ehkä kirjaa ihan suoriltaan suosittelisi.

Kaiken muun kiinnostavan ohella minua kiehtoi myös kirjassa vilahteleva jäniskieli. Olen niitä ihmisiä joilla erilaiset aksentit ja sanat jäävät helposti omaankin puheeseen ja olen aiemmin huomannut tämän piirteen ulottuvan myös äänikirjojen maailman. The Luminaries -kirjaa kuunnellessani yritin solkata Uuden Seelannin murteita, The Invention of Wingsin aikana aksentti alkoi kallistua Yhdysvaltain etelä-valtioiden suuntaan. Tällä kertaa viljelin muutamaa kirjasta päähäni jäänyttä jäniskielen termiä. Että pahoittelut vaan siipalle, kanssani on varmasti todella mielenkiintoista elää.

Kirjan lukijana toimi palkittu Ralph Cosham, joka kieltämättä teki tässäkin teoksessa hienoa työtä ja onnistui luomaan jokaiselle jänölle oman, eroittuvan persoonansa ja suosittelenkin tätä äänikirjojen ystäville. Minun kuuntelemani versio löytyy ainakin Overdriven kokoelmista. Mutta jäljelle jää vielä yksi kysymys: mikä ihme se minun jäniskirjani on mahtanut olla? Etsintä jatkuu, vinkkejä otetaan kiitollisuudella vastaan.

Blackstone Audio, 2010
Kesto 15h 53min
Lukija Ralph Cosham
Kirjasta lisää: Sallan lukupäiväkirja, Villasukka kirjahyllyssä

Ps. Nappaan tällä kirjalla pisteen Kannessa eläinkuva Kirjabingosta.

10 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä - minulta tämä klassikko on jäänyt väliin, mutta senhän voisi hyvin kuunnella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, Overdrivestä ainakin löytyy varsin mainio englanninkielinen äänikirja. Suosittelen!

      Poista
  2. Oi, Ruohometsän kansa on niin ihana ja niin itkettävä lopussa <3! Fiver on muuten suomennettuna Viikka ja Hazel on Pähkinä. Pähkinä-rah :). Minullakin muuten tarttui Ruohometsän kansan jäniskieli tosi helposti päähän, ja olen kyllä lukenut kirjan monesti, mutta silti, silflay, hraka ja muut jänissanat ovat minulle ihan yhtä sanoja kuin suomenkielisetkin sanat ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rooibos, kiva kuulla noista suomennetuista nimistä. Luulin itseasiassa aluksi että Hazel olisi tyttökani, enkunkielinen nimi vähän johti harhaan.

      Mahtavaa etten ole ainoa jäniskielen "oppinut"! Lapine oli oikeastaan aika kauniin kuuloinen kieli, toi mukavan lisän äänikirjaan.

      Poista
  3. Minä luin kirjan reilu kolmisen vuotta sitten suomenkielisenä, mutta itse asiassa se olisi voinut olla kuunneltuna ehkä jopa jännittävämpi. Ihan en varauksettomasti tykästynyt kirjaan (vaikka siitä pidinkin), sillä kuten usein aikakautensa tapaan, tyttökaniinien osuus oli turhan perinteinen ja suppearoolinen mielestäni. Minulla on paha tapa aina kiinnittää kirjoissa huomiota millaisen kuvan ne luovat naissukupuolesta, niin tässäkin vaikka kyseessä oli jänikset :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raija, minäkin mietin vähän tuota samaa. Naisjänösethän suurimmaksi osaksi olivat mukana parittelua varten vaikka muutama rohkeakin pupu mukana oli. Että vähän ohueksi jäi naiskuva tosiaan, sinänsä erikoista koska esipuheessa kirjailija kuitenkin kertoo kirjoittaneensa tarinan tyttärilleen.

      Poista
  4. Apua, nyt en yhtäkkiä muistakaan tuota jäniskieltä... Minä luin tämän suomennettuna, mutta ei ollut ihan minun kirjani, vaikka paikoitellen siitä pidinkin. Minut yllätti kirjan raakuus, siis suhteutettuna siihen, että se oli (lapselle) tyttärelle kirjoitettu. Käsittääkseni piirretty elokuvakin (josta olen nähnyt vain joitain YouTube-pätkiä) on aika raaka ja se on ainakin aiemmin ollut sallittu lapsille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, yllättävän raaka kirja tosiaan. Minä hätkähdin aluksi niitä "verisiä" peltoja kun tosiaan luulin että kyseessä on lastenkirja.... En valita, mutta yllättävän kirjan Adams on lapsilleen kirjoittanut.

      Poista
  5. Pakko kommentoida, että kyseessä on kaniinikirja. Kaniini on eri eläinlaji kuin jänis. Jänikset (=hares) elää yksin eikä kaiva koloja, kaniini (=rabbit) on yhdyskuntaeläin.

    Suomennetussa versiossa seikkailevat kaniinit.

    Ja kyllä - Ruohometsän kansa on ihana kirja, ja siitä on kirjoitettu puoli-itsenäinen jatkoteos Ruohometsän tarinoita, jossa seikkailee enimmäkseen El-ahrairah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari, kiitos oikaisusta, enpä hölmönä tuotakaan tiennyt! Täytyy katsoa josko kirjastosta löytyisi tuo Ruohometsän tarinoita, nyt olisi kiinnostavaa nähdä millainen suomennos on.

      Poista