tiistai 6. marraskuuta 2012

Last to die / Tess Gerritsen

Olen nauttinut kovasti viimeisimmistä Tess Gerritsen -kirjoista - Jääkylmä oli suorastaan hyytävän hyvä ja Hiljainen tyttökin piti tiukasti otteessaan. Odotukseni olivat siis melkoisen korkealla tarttuessani uusimpaan Gerritseniin, jonka aihe onkin hurja - joku nimittäin on päättänyt pyyhkiä kokonaisia perheitä pois maailmankirjoista.

Etsivät Rizzoli ja Frost saavat tällä kertaa selvitettäväkseen surullisen tapauksen, nuoren Teddy Clockin kasvattiperhe murhataan raa'asti ja jo kertaalleen orvoksi jäänyt poika on verilöylyn ainoa selviytyjä. Poika sijoitetaan oman turvallisuutensa vuoksi Mefisto-klubilaisten ylläpitämään sisäoppilaitokseen, Evensongiin. Evensongissa opiskelee myös Jääkylmästä tuttu Julian, joka on Mauran innoittamana perustanut nuorten rikostutkimustiimin. Julian tiimeineen taitaa kuitenkin olla turhankin pahan paikan edessä kun ulkopuolinen pahuus tulee kouluunkin.

En erikoisemmin pitänyt Mefisto-klubi -juonesta ja koin pienen pettymyksen tajutessani että klubilla olisi tässäkin kirjassa oma roolinsa. Pidän ehkä kuitenkin enemmän realistisemmasta jännästä ja Mefiston meno kenties ylitti tässä tuon rajan. Välillä tässäkin kirjassa tunsin mielenkiintoni herpaantuvan, sillä niin herttaista kuin "CSI Highschoolin" meno olikin, se jollain tapaa tuntui katkaisevan kirjan jännitteen.

Olen kahden vaiheilla viimeisimmän Rizzoli ja Isles -kirjan kohdalla, toisaalta Last to die oli tuttuun tapaan sujuva, sopivan pelottava ja koukuttava kirja, toisaalta taas juonessa oli joitakin harmittavia ennalta-arvattavuuksia.  Last to die ei mielestäni ollut Gerritsenin parasta materiaalia, mutta Jääkylmää onkin vaikea ylittää...

Vielä sananen MTV3:lla pyörivästä Rizzoli ja Isles -sarjasta. Olen katsonut sarjaa nyt muutaman osan verran enkä oikein osaa sanoa pidänkö siitä vai en. Rizzoli ja Isles ovat saaneet osakseen melko samantyyppisen käsittelyn kuin Kathy Reichsin kirjoihin pohjautua Boneskin, vähän jännitystä - ehkä pari ihmissuhdekuviota ja hitunen huumoria. Yhdistelmä ei ole huono, mutta se ei ehkä kuitenkaan kuvasta ihan kirjojen henkeä. Varsinkin Maura Isles, joka kirjoissa on minusta tappavan tyylikäs ja cool, tuntuu TV:ssä melkein liiankin helposti lähestyttävältä ja herttaiselta. Angie Harmon ei ole yhtään hullumpi Jane Rizzoli, mutta sama koviskytän rooli on kyllä nähty jo pariin otteeseen aikaisemminkin... Mitä te olette pitäneet sarjasta, miltä tuntuu herttainen ja lämmin Maura?
"Now you understand why this is so devastating for him. It's awful enough to lose your family once. But to have it happen again?" She shook her head. "It's more than any child should have to endure."
Bantam Press, 2012
Sivuja: 320
So American: Maine

4 kommenttia:

  1. Olet oikeassa, tämä ei ollut parasta Tessiä. Jääkylmää on vaikea ylittää... En ole katsonut sarjaa syystä ettemme omista tallentavaa boksia ja toisaalta käyn nukkumaan niitä aikoja, kun mtv3 sitä esittää. Mietin, ostaisinko sarjan cd.onilta mutta sen kansi on hirveä! Molemmat naiset näyttivät niin eriltä kuin olen kuvitellut, Jane varsinkin! :) Ai Maurasta on tehty lempeä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jääkylmä oli niin hyvä!

      Jane oli taas aika lähellä minun kuvitelmiani, mutta Maura...

      Poista
  2. Jääkylmää on manhdoton ylittää...

    Minäkin värjyn lievässä pettymyksessä, enkä myöskään pitänyt tuosta Mefisto-klubi aihepiiristä.

    En katso tästä kirjasta tehtyä sarjaa, sillä lauantai-iltaisin menee nyt niin hyvä brittijuttu ettei ole aikoihin nähty: Scott & Bailey. Kyllä britit osaavat! Ja muistat varmaan Helen Mirrenin tähdittämän Epäilyksen polttopisteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtaa kirjailijalle olla ihanaa ja raskasta samaan aikaan kun fanit rakastuvat siihen yhteen tiettyyn kirjaan!

      Olen ajatellut Scott & Baileyn katsomista, mutta jostain syystä aina unohdan... Harmi. Epäilyksen polttopiste oli vaikuttava!

      Poista