The Inheritance / Tilly Bagshawe

The Inheritance tipahti lukupinooni pirullisen ja pitkän flunssan ansioista. Aivokapasiteettini ei tuntunut riittävän tekstin hienojen nyanssien ymmärtämiseen joten nappasin Overdrivestä itselleni helppoa ja hauskaa luettavaa. Tilly Bagshawe on minulle entuudestaan tuntematon nimi, mutta uskoin (tietysti!) kannen lupauksia glamourista ja skandaaleista.

Kirja vie lukijansa Swell Valleyn idyllisen kauniiseen pikkukylään, jossa kaunis, rikas ja ylhäinen Tatiana Flint-Hamilton on juuri menettänyt kaiken. Bileprinsessan isä nimittäin kyllästyi tyttärensä käytökseen ja testamenttasi koko omaisuutensa kaukaiselle Australian serkulle, raivostuttavalle naistenmiehelle, Brett Cranleylle. Liki pennitön Tatiana pyrkii saamaan Furlingsin, 200 vuotta suvussa olleen kartanon takaisin hinnalla millä hyvällä.

En oikein tiedä mihin genreen The Inheritance kuuluu, oletin sen ehkä olevan chick-litiä, sillä tarinaan liittyy olennaisesti huumori ja chick-litille ominainen kohellus mutta luettuani ties kuinka monennen kerran Tatianan veistoksellisista kasvonpiirteitä, hunajaisista hiuksista, gasellimaisista jäsenistä ja runsaista rinnoista, aloin epäillä lukevani sittenkin viihdekirjaa. Toinen tähän suuntaan viittaava piirre on se, että Tatiana tuntuu yllättävän usein olevan oudoissa tilanteissa alasti, mistä pääsemmekin taas niihin rintoihin... No eipä tässä mitään, kirjaa oli ihan hauska lukea kun sitä ei tarvinnut ottaa turhan vakavasti.

Kirja oli kehnossa olotilassa ihan mukavaa luettavaa, sopivan helppoa ja viihdyttävää, joskaan ei erikoisen mieleenjäävää. Henkilöitä Swell Valleyn kylässä piisaa ehkä vähän liikaakin, ainakin minun flunssainen pääni ei jaksanut ihan kaikkia muistakaan. Tarina alkaa oikein viihdyttävästi ja pidin siitä että Bagshawe sortunut ihan kaikkein yleisimpiin kliseisiin vaan järjesti jokusen yllätyksenkin lukijalleen. Kirja on mielestäni hitusen liian pitkä, siitä olisi varmasti voinut tiivistää pois jokusen turhan luksusmatkan. Myös loppuratkaisu, niin persoonallinen kuin se onkin, tuntui minusta vähän kaukaa haetulta mutta makuja on toki monia...

Harper, 2014
Sivuja: 507
Kirjan vuosi: Kirja joka on yli 500 sivuinen