Hopeinen valtakunta (kaunis nimi!) on kuusiosaiseksi muodostuvan Valloittaja-sarjan neljäs osa. Sarja kertoo Tsingis-kaanista ja hänen jälkeläisistään, jälleen kerran aihe, josta en etukäteen tiennyt juuri mitään. Mielestäni Igguldenin kirjat vaikuttaisivat enemmän miehille suunnatuilta, mutta koska isäni pitää hänen kirjoistaan kovasti, on sarja tullut käytyä läpi kolmasosaa lukuunottamatta. Olen lukenut kaksi aiempaa osaa, mutta onnistunut näemmä ohittamaan täysin sarjan kolmososan. Valloittaja-sarjaa pystyy kyllä lukemaan vaikkei kaikkia aiempia teoksia olekaan lukenut, silti ainakin itse kuvittelisin että tarinaan ja henkilöihin voi olla vaikeampaa päästä kiinni näin. Hopeinen valtakunta on kovin miehinen kirja, mutta niin taisi noihin aikoihin olla maailmakin miesten. Kirja on täynnä taisteluita, ratsastamista ja strategioita, mutta niinkuin laulussakin sanotaan: "It's a mans world but it wouldn't be nothing without a woman.." Kirjassa onkin muutamia kiinnostavia ja vahvoja naishahmoja, vaikuttavin lienee Sorkhokhtani, kaanin veljen Toluin vaimo.
Sen verran utelias olin Sorkhokhtanin suhteen, että halusin tutkia häntä pikkuisen netistä. Kävikin ilmi että Sorkhokhtani on yksi maailman historian vaikutusvaltaisimmista naisista, pätevä ja pystyvä nainen, joka jo 1200-luvun Mongoliassa, johti valtakuntaa ja komensi sotureja. Hän kasvatti poikansa johtajiksi ja kerrotaan suurkaanin konsultoineen häntä ja pitäneen hänen mielipidettään suuresti arvosta. Melkoinen nainen siis!
Kirja siis alkaa tilanteesta, jossa Tsingis-kaani on kuollut ja odotetaan hänen poikansa Ögedein kaaniksi julistautumista. Ögedei on hidastellut virallista valtaanastumista, koska hänen sydämensä on heikko. Kuolema kuitenkin tietäisi isän yhdistämän valtakunnan suistumista kaaokseen sukulaisten tavoitellessa valtaa.
"Ögedei katsoi veljeään ja toivoi viimeisen kerran että olisi tiennyt, kuinka paljon hänellä oli elinaikaa jäljellä. Kaikki oli siitä kiinni. Hänen pojallaan ei ollut sellaista armotonta tahdonvoimaa, jota vallanperimys edellytti. Jos Ögedei kuolisi sinä samana päivänä, Güjük ei nousisi isänsä seuraajaksi, Tsingisin vallanperijäksi suoraan alenevassa polvessa. Valta siirtyisi miehelle, joka nyt seisoi Ögedein edessä. Ögedei tavoitteli mielenmalttia, vaikka sydän hakkasi rinnassa levittäen lakkaamatonta kipua, kunnes se oli kuin puukonterä kylkiluiden välissä."
Olen lukenut kolme aiempaa osaa, kun ensin pääsin alkuun hyvän äänikirjaversion avulla. Testosteroni näissä kyllä löyhkää, mutta ne ovat vetävästi kirjoitettuja ja historiallisia "faktojakin" noudatetaan ihan kiitettävästi. Kesälomapinoon menee tämä, ehdottomasti!
VastaaPoistaMinulla on sarjan kolmas osa odottelemassa tuolla hyllyssä, jotenkin luulin Hopeisen valtakunnan olevan sarjan seuraava ja menin lukemaan väärässä järjestyksessä... Minusta Hopeinen valtakunta oli kyllä mielenkiintoinen luettava, uskoisin että sopii oikein hyvin kesälukemiseksi.
VastaaPoista