Ursula palaa kotiin, Ursula yksityishoitajana, Ursula suurkaupungissa / Helen Wells

Jokin outo vetovoima näissä vanhoissa Ursula-kirjoissa on, sillä päädyin lainaamaan kirjoja lisääkin. Ehkä kyseessä on nostalgia, lapsuuden muistot yhdistettynä kirjojen viattomuuteen ja reippauteen (kyynisyyttä et näistä kirjoista löydä!) mutta oikeastaan nautin tästä kokemuksesta. Ursulan seikkailuissa on nimittäin pilkettä silmäkulmassa, tyttöenergiaa ja vähän jännitystäkin. Tällä kertaa Ursula mm. hoitaa sotaveteraaneja, toimii yksityishoitajana ja ryhtyy kiertäväksi sairaanhoitajaksi New Yorkissa. Ja tietysti kieltäytyy muutamasta kosinnasta ja ratkaisee mysteereitä.

Romanssit ovatkin mielenkiintoisia näissä kirjoissa, kauniina ja reippaana nuorena naisena kun Ursulalla luonnollisestikin on ihailijoita ja kihlasormuksiakin tarjotaan. Nainen kuitenkin näyttää kieltäytyvän kosinnoista kerran jos toisensakin - milloin syynä on työ, milloin nuoruus tai se, ettei sulho tunnu siltä oikealta. Mielenkiintoista ja ihan piristävääkin huomata että 1940-luvun naiskuvaa edustavalla Ursulalla on mielessään jotain muutakin häät ja kotileikit - tämä tyttö pistääkin uran etusijalle!

Ursula palaa kotiin (Ursula #6)

Ursula palaa kotiin tuo armeijassa karaistuneen hoiturin kotiin ja tietysti muutaman mutkan kautta. Kauaa ei Ursula laakereillaan lepäile sillä vuorossa on komennus veteraanisairaalaan. Kirjassa suuressa roolissa ovat sodasta toipuvien miesten kohtalot ja ehkä siksi kirja on sävyiltään hieman tummempi vaikka mukana luonnollisestikin on myös aikaisemmista kirjoista tuttu jännitysmomentti. Viihdyin tämänkin kirjan parissa mukavasti ja nostan hattua Wellsille vaikean aiheen valinnasta - sotaveteraanit eivät liene helpoin aihe pirteään tyttökirjaan.

"Tässä ei riitä se, että on reipas ja että puku on juuri silitetty. Ei riitä se, että laskee viileän kätensä kuumeiselle otsalle, Ursula sanoi itsekseen. - On kysymys poikien olemassaolosta."

Tammi, 1959
Sivuja: 153
Alkuteos: Cherry Ames, Veteran's Nurse
Suomentanut Esa Brink

Ursula yksityishoitajana (Ursula #7)

Kirjassa Ursula yksityishoitaja monessa mukana ollut reipas hoitajatar on palannut kotikaupunkiinsa ja kaipaa epätoivoisesti tekemistä ja sitähän tietysti löytyy tohtori Joen, perheystävän kautta. Ursulasta nimittäin tulee yksityishoitaja ensin monilapsiseen maanviljelijäperheeseen ja sitten menestyvälle pianistille, joka tulevaisuudessa näkyy tummia varjoja. Tälläkin kertaa kirjassa oli omat jännittävät hetkensä, mutta kokonaisuus jäi ehkä vauhdikkaampien tarinoiden varjoon.

"Ursula ajatteli pettyneenä, että hän ei voinut odottaa mieheltä paljonkaan apua. Oli niin miesten tapaista nimittää "hääräämiseksi" sitä että piti huolta koko talosta, hoiti sairasta ja piti silmällä lapsia. Ursula ravisti päätään niin että kiharat liehuivat, ja purskahi sitten nauruun. Yksityishoitajana oleminen merkitsi sitä, että oli samalla kertaa oltava sekä kasvattiäiti, taloudenhoitaja että keittäjä."

Tammi, 1965
Sivuja: 144
Alkuteos: Cherry Ames, Private Duty Nurse
Suomennos Lea Karvonen

Ursula suurkaupungissa (Ursula #8)

Ursula suurkaupungissa osoittautui kirjaksi joka minulle on jäänyt voimakkaimmin mieleen ja oli ihanaa löytää uudelleen vanha ystävä. Tästä kirjasta minulle oli jäänyt mieleen erityisesti eräs Ursulan potilaista, Mary Gregory ja hänen taustansa jännittävät vaiheet, muistan elävästi kuinka henkeä pidätellen tätä kirjaa luinkaan! Sen sijaan mieleeni ei ollut jäänyt sitä että tässä kirjassahan Ursula seikkailee New Yorkissa - ilmeisesti matkakuumekärpänen ei ollut puraissut pikku-Norkkua vielä tässä vaiheessa.

Kirjan etusivulta löytyi myös mielenkiintoinen kirjoitus: "Ostin itse 30.12.1959 Sokokselta". Mukavaa ajatella että kirjan on joku pieni tyttönen ostanut ehkä joululahjarahallaan vuosikymmeniä sitten...

"He olivat vapaudenjumalattaren otsassa. Otsarivan säteiden välissä oli ikkunoita. Tytöt näkivät koko New Yorkin sataman, kuuluisan pilvenpiirtäjänäkymän ja Atlantin, jota jatkui aina Vanhaan maailmaan asti. Ursula kurottui ulos ikkunasta ja vaivalloisesti niskaansa vääntäen onnistui katsomaan ylöspäin. Korkealla hänen yläpuolellaan kohosi patsaan valtava, vapaudensoihtua pitelevä käsi. Ursulan niska oli kipeä monta tuntia jälkeenkin päin, mutta hän ei koskaan unohtaisi miltä hänestä oli tuona hetkenä tuntunut."

Tammi, 1959
Sivuja:  170
Alkuteos; Cherry Ames - Visiting Nurse
Suomentanut Heidi Järvenpää