keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Hääyöaie / Sophie Kinsella

Hääyöaikeen kanssa oli käydä nolosti. Pyörähdin kirjastossa kotimatkallani ja nappasin Sophie Kinsellan Hääyöaikeen Bestseller-hyllystä arvaten että kansien välistä löytyisi kepeä ja sujuva hupsuttelu piristämään pimenevää lokakuuta. Laitoin kirjan läppärilaukun sivutaskuun, painelin kohti kotia ja unohdin koko asian. Kokonaan. Kyllä, läppärilaukku tuntui vähän painavammalta ja uutta luettavaakin kaipailin. Muistini alkoi palailla vasta kun näin Goodreadsissa juttua Kinsellan uudesta Shopaholic-kirjasta. Paniikinomaisen puolituntisen jälkeen kirja löytyi ja lukuaikaakin oli vielä viikon verran jäljellä. Huh. Nyt lukemaan.

Hääyöaie on taattu Kinsellaa. Tarinan keskiössä ovat sisarukset Lottie ja Fliss, joista ensimmäinen haluaa kovasti naimisiin poikaystävänsä Richardin kanssa ja jälkimmäinen elää läpi avioeron jälkimaininkeja. Kun kosintaa ei kuulu, päättää Lottie laittaa suhteen katkolle. Herkässä tilassa oleva nainen törmää pian ensirakkauteensa joka haluaa korjata nuoruuden virheet avioitumalla heti suuren rakkautensa kanssa. Vahingosta viisastunut Lottie kuitenkin asettaa yhden ehdon -ei seksiä ennen hääyötä. Siskoaan suojeleva Fliss yrittää estää hääyön hinnalla millä hyvänsä jotta sisar saisi virheensä tajuttuaan mitätöityään liiton. Ja siitäpä tietysti seuraa sekoilua!

Dekkariputken jälkeen oli mukava tarttua vaihteeksi chick-litiin ja sukeltaa pastellisävyisen höttöiseen maailmaan jossa realismi ei ole niin vakava juttu eikä tietynlainen ennalta-arvattavuuskaan haittaa. Onnelliset loput ovat aika jees! Suuresta kirjallisuuden kulmakivestä ei ole kyse mutta kirja oli leppeä ja jokseenkin höperille päähenkilöille nauroi mielellään ja lempeästi. Mainio välipalakirja!
"Haluatko sinä mennä ikinä naimisiin?" Kysyminen tuntuu ahdistavalta. Luulin hetki sitten olevani kihloissa. Olin päässyt maratonin loppusuoralle, katkaissut maalnauhan kädet voitonriemuisesti ilmassa... Nyt olen palannut lähtöviivalle solmimaan kengännauhojaan ja ihmettelemään pidetäänkö koko kisoja edes.
WSOY, 2014
Sivuja: 389
Alkuteos: Wedding Night
Suomentanut Aila Herronen

9 kommenttia:

  1. Minustakin tämä oli viihdyttävä, vaikka vitsi kyllä ehtikin väsähtää kirjan mittaa. Mutta alussa nauratti ihan ääneen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, samaa mieltä. Ihan hauska ajatus mutta ehkä loppuun olisi tarvittu vähän jotain lisää.

      Poista
  2. Minäkin luin tämän juuri! Ihan ok välipalakirja oli tosiaan, mutta loppua kohden alkoi kyllä henkilöt ja koko "juoni" vähän kyllästyttää ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, välipalaksi ihan makoisa kirja, helppo ja viihdyttävä mutta kovin paljon pidempään en olisi jaksanut. Ehkä Kinsellan olisi pitänyt kehittää tähän joku toinen koukku, nyt kuvio oli ehkä liiankin itsestäänselvä.

      Poista
  3. Kuulostaa kirjalta, jota en välttis lukisi edes välipalaksi :D Ja minähän siis luen muutaman chick litin per vuosi eli en siinä mielessä vieroksu kys. genreä. Olen vain tooosi valikoiva. Minulla on muuten Kinsellan The Undomestic Goddess odottelemassa hyllyssä kevyempää lukuhetkeä varten. Luulen, että se on enempi makuuni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Undomestic Goddess on minusta niitä parempia Kinselloja, tämä tosiaan oli sellainen hetken mielijohde - teki mieli huttua ja kirjaston pikalainahyllyssä oli tämä.

      Poista
  4. Oon kyllä Kinsella-fani, mutta tätä en saanut edes loppuun asti.... Aion kyllä yrittää joskus uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velma, väkisin ei kannata yrittää, ei tämä sellainen kirjallisuuden kulmakivi kuitenkaan ole eikä todellakaan Kinsellan parhaita. Minulla on pöydän kulmalla odottamassa uusin Shopaholic - toivon että se lunastaa odotukseni. :)

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista