Vuoden vikat

Vihdoinkin ollaan vuoden viimeisessä päivässä. Takanani on melkoinen vuosi, eikä ihan pelkästään positiivisessa merkityksessä. Viime syksyn ajan elämässäni hektistä eikä energiaa ole aina blogin puolelle tahtonut riittää. Lukeminen kyllä maittaa, mutta kirjoittamista varten tunnun tarvitsevan hyvän viretilan ja rauhaa. Tunnollisena tyttönä olen myös soimannut itseäni siitä, ettei postauksille löydy vanhaan tapaan energiaan - hölmöä eikös vaan?! Nyt yritänkin opetella ottamaan rennommin, se olkoon myös yksi uuden vuoden lupauksistani: ei enää turhaa stressaamista!

Joulukuun luetut

Joulukuussa luin 15 kirjaa, kirjakasaan mahtui muutama sarjakuva ja äänikirjakin. Kuukauden parhaisiin lukukokemuksiini kasaan Shardlake-sarjaan kuuluvan hienon Sovereignin (Tudor-tyttöjä kun olen!), Byattin komean Riivauksen ja Atwoodin vaikuttavan Nimeltään Gracen; näitä kelpaa kyllä peukuttaa. Himoshoppaaja-sarjan 7. osaan ja Maze Runner-trilogian päätösosaan en sen sijaan oikein ollut tyytyväinen: ensimmäinen toisti liiaksi aiempia sarjan osia, jälkimmäinen taas jätti harmittavasti asioita auki.

• Orange is the new black: vuosi vankilassa / Piper Kerman
• Name of the Game / Will Eisner
• The Death Cure (Maze Runner #3) / James Dashner
• Joulutarinoita ja kylmiä väreitä / Useita eri kirjailijoita
• Will Eisner's New York / Will Eisner
• Kybermyrsky / Matthew Mather
• Suloinen huijari (Heist Society #1) / Ally Carter
• Nimeltään Grace / Margaret Atwood
• China Dolls / Lisa See
• Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage / Haruki Murakami
• Riivaus. Romanttinen kertomus / A.S. Byatt
• Kausaalienkeli (Jean de Flambeur #3) / Hannu Rajaniemi
• Sovereign (Shardlake #3, suom. Itsevaltias) / C.J. Sansom
• Shopaholic to the Stars (Shopaholic # 7)/ Sophie Kinsella

Luetuksi joulukuussa tuli myös bloggaamisen jalosta taidosta kertova Miki Toikkasen jaNoora Kanasen Blog by the Book (Tammi, 2014). Kirja on oikein soma ja kokonaisuus lienee sopiva aloittelijalle, itse en valitettavasti saanut juurikaan löytänyt näiden rivien välistä uusia ahaa-elämyksiä. Kirja on lienee suunnattu aloitteville muoti- tai lifestyle-bloggaajille sillä kirjassa esitellyistä 17 eturivin bloggaajasta leijonanosa edustaa tätä genreä. Kuten herra Norkku kirjaa selaillessaan asian tiivisti: ovatko Suomen eturivin bloggaajat todella kaikki nuoria naisia? (Eivät ole, kirjan mukaan joukkoon mahtuu myös yksi mieskin.) Laajempi läpileikkaus blogimaailman eri alueista olisi ollut kiinnostavaa luettavaa, veikkaan että esim. ruokabloggaajan valokuvaushaasteet eroavat muotiblogien asukuvien ottamisesta tai vaikkapa perheblogia pitävien haasteista.

Haasteiden tilanne

Tämän kuukauden myötä taidan pistää purkkiin myös etananvauhtia etenevän maailmanvalloitukseni. Ehkäpä uusi vuosi tuo mukanaan uudet haasteet, toisaalta ajatus ihan omien periaatteiden mukaan ja syiden mukaan lukemisesta tuntuu sekin melkoisen mukavalta.

Entäs ensi kuussa?

Tammikuussa on luvassa vuoden tilastotuokio ja norkkumaista lukuhaahuilua fiiliksen mukaan. Harrastuksesta en halua turhia paineita ottaa, tämän homman pitää olla hauskaa ja tulla sydämestä!

Mainiota ja menestyksekästä uutta vuotta sinne ruudun toiselle puolelle!

Orange is the new black: vuosi vankilassa / Piper Kerman

Tutustuin Orange is the New Blackiin ensi kerran samalla tavalla kuin varmaankin suurin osa kirjan lukeneista - Netflixin mainion tv-sarjan myötä. Kakkoskauden ahmittuani oli pakko hakea helpotusta kirjan kautta ja vaikka kirjaston jonotusaika olikin pitkä kuin nälkävuosi sain lopulta kirjan hyppysiini.

Piper Kermanin tarina vetoaa varmastikin moneen keskivertolukijaan, siinä kiltti, koulutettu kasvissyöjänainen joutuu vankilaan nuoruudessa tehdystä rikoksesta. Vankilassa mukavan keskiluokkaista elämää elänyt nainen kohtaa varsin ankean todellisuuden mutta myös mielenkiintoisia persoonallisuuksia ja lämpöä.

Kermanin kirja mukailee kirjaa jonkin verran mutta silti on helppo huomata että sarjan käsikirjoittajat ovat tehneet uutterasti työtä. Paljon draamaa on lisätty ja tutut henkilöt ovat saaneet jopa uudet nimet, yksi suosikeistani sarjassa on venäläistaustainen Red, kovanaamainen keittiön kunkku, jonka nimi kirjassa nimi onkin Pop.

Lukiessani huomasin etten ollut aivan ilman ennakko-odotuksia liikkeellä - tv-sarja itsessään on mainio enkä ehkä siksikään osannut tai halunnut heittäytyä kirjan maailmaan yhtä ennakkoluulottomasti kuin normaalisti. Tutut henkilöt olivat nyt vähän vääränlaisia, laimeampia ja draamaakin oli vähemmän. Vasta kirjan keskivaiheilla todellisuus iski minuun - kirja on tarina oikean Piper Kermanin ajasta vankilassa oikeiden ihmisten keskellä, tv-sarja taas on dramatisoitu, televisioon muokattu versio todellisuudesta. Ymmärrän että Kermanin motiivina kirjan kirjoittamiselle lienee ollut naisvankien olojen parantaminen ja kuten kirjan lopusta selviääkin, on kirjailija mukana mm. Women's Prison Associationin toiminnassa.

Otava, 2014
Sivuja: 461
Alkuteos: Orange is the New Black
Suomentanut Oona Timonen

Name of the Game / Will Eisner

Matkani Will Eisnerin vinkeään maailmaan jatkuu - tällä kertaa kirjastosta lähti mukaan Name of the Game, joka käsittääkseni pohjautuu löyhästi Eisnerin vaimon suvun vaiheisiin eikä tarina tietenkään ole ihan siitä onnellisimmasta päästä. Kirja suomii ihmisiä, joille ulkokuori ja näennäinen kunniallisuus ovat elämässä tärkeintä, myös avioliitto ja perhearvot ovat jokseenkin kyseenalaisessa asemassa tässä saagassa.

Kirjassa mielenkiintoista oli se, kuinka Eisner kuvaa sukupolvien aikana tapahtuneita muutoksia perheissä ja esim. naisten käytöksessä. Osviittaa antaa jo kannen kuvitus, jossa taustalla on jähmeä ja toisilleen etäisen oloinen pariskunta 1800-luvulta kun taas etualalla riitelee tulisesti nykyaikaisempi pari - onkohan kumpikaan näistä liitoista onnellinen?!

Name of the Game ei tehnyt minuun samanlaista vaikutusta kuin Eisnerin aiemmat teokset vaikka toki sekin oli lukemisen arvoinen. Koin tarinan ehkä liiankin mustavalkoisena, mm. tarinan keskiössä oleva Conrad tuntuu olevan vailla minkäänlaista moraalia tai positiivisia ominaisuuksia enkä oikein osannut samaistua hänen elämänsä naisiinkaan jotka tuntuivat joko olevan tahdottomia tallukoita tai sitten muuten vain mahdottomia tyyppejä. Sukukertomus itsessään on toki mielenkiintoinen, varsinkin jos pohjautuu todelliseen tarinaan, mutta ehkä kirjaan olisi kuitenkin tarvittu selkeämpi punainen lanka tai motiivi sillä nyt sen viesti jäi minulta ymmärtämättä. Ellei kirjailijan tarkoituksena ole sitten sanoa ettei raha tuo onnea tai että onnellinen liitto on harvinaista herkkua? Jospa seuraavaksi lukisin jotain hiukan vähemmän kyynistä?


DC Comics, 2001
Sivuja: 168

The Death Cure (Maze Runner #3) / James Dashner

Pari viikkoa takaperin elämääni tuli äänikirjan mentävä aukko, johon hain helpotusta tuttuun tapaan
Overdrivestä, mikä muuten, jos en vielä muistanut kertoa, on ihan mahtava palvelu. Olen nyt onnistunut johdattelemaan työkaverinikin sen hellään huomaan mikä on muuten ihan mahtavaa, paitsi että nyt edelläni varausjonossa on vielä yksi tyyppi lisää... Niin, se kirja. Päädyin palaamaan takaisin James Dashnerin Maze Runner -trilogian pariin, siitä kun oli vielä kuuntelematta viimeinen osa ja edellisten kanssa oli kovin jännää (The Maze Runner-postaukseni löytyy täältä ja The Scorch Trials taas täältä). Dystopiaa siis pukkaisi taas!

Kirjasta on aika vaikeaa kertoa mitään spoilaamatta kovasti edellisiä kirjoja, mutta paljastettakoon että ainakin Thomas sekä osa muusta Labyrintin jengistä ovat edelleen hengissä. Ja koska Dashnerin kirjoissa meno on aika kovaa, se onkin jo jonkun sortin saavutus! Kuten kirjan nimestä voi päätellä nyt keskiössä on parannuskeinon löytäminen sillä tilanne ulkomaailmassa viruksen suhteen alkaa olla jo huolestuttava. Jäljellä on enää viimeinen testi mutta pelastuuko ihmiskunta sittenkään?

Koska kyseessä on trilogian päätösosa, odotin luonnollisesti saavani vastauksia kysymyksiini? Onko Wicked oikeasti hyvä? Mistä virus on lähtöisin? Tapaavatko pojat koskaan enää perheitään? Mikä on tarina Thomasin ja Theresan taustalla? Onko Thomasilla ja Theresalla tulevaisuudessa säpinää? Isoja kysymyksiä nämä...  Homma alkoi ja jatkui tuttuun tapaan räminällä mutta kirjan edetessä alkoi jo hiukan huolettaakin - paljon kun olisi saatava selville ja minuutit kuluivat sukkelaan. Varoituksen sanana siis kerrottakoon että ihan hirveästi ei Dashner menneisyyden verhoa raota, ilmeisesti  paukkuja on säästelty trilogian esiosaan, joka kulkee nimellä The Kill Order joka palaa aikaan ennen Wickediä ja labyrinttiä.

Itse tarina on melko tuttua Dashneria, menoa piisaa ja Thomas ei pääse helpolla. Minua hieman häiritsivät Theresa ja Brenda, jotka sarjan lähes ainoina naisina kuulostavat ehkä liiankin samanlaisilta, aivan kuin he olisivat samasta muotista valettuja. Vaikkei kirja ollutkaan tajunnanräjäyttäjä, pimeitä työmatkoja aamuruuhkassa kirja kyllä piristi.

Listening Library, 2011
Kesto: 8h 55min
Lukija: Mark Deakins

Joulutarinoita ja kylmiä väreitä / Useita eri kirjoittajia

Joulutarinoita ja kylmiä väreitä putkahti tietoisuuteeni etsiessäni luettavaa kirjabloggaajien joulukalenterin luukkua varten. Halusin lukea joulun aikaan sijoittuvaa dekkarikirjallisuutta ja mielessäni oli hatara muistikuva eräästä kotimaisesta kirjassa jossa perheen/suvun jokseenkin jännitteinen joulunvietto katkeaa murhaan. Valitettavasti ihan näillä avuilla en onnistunut tuota kirjaa löytämään, jos sellaista nyt oikeasti onkaan, mutta sen sijaan silmiini osui tämä antologia jossa herkutellaan ainakin sangen kovilla nimillä. Kirjailijakokoonpano on hyvin pitkälti pohjoismainen, varsinkin Ruotsi näyttää olevan komeasti esillä. Sitä en tiedä miksi suomalaiskirjailijoista on mukaan kelpuutettu vain Leena Lehtolainen, mieluusti olisin toisenkin kotimaisen joulutarinan lukenut.

Kokoelma sisältää 11 kertomus, joiden punaisena lankana on joulu. Kokonaisuutena kirja oli mukavan letkeää luettavaa, sopivaa vaikkapa kinkun sulattelun kaveriksi. Yhtenäistä linjaa on kertomuksista ehkä hivenen hankala löytää: psa tarinoista on joulu on selkeästi osa kokonaisuutta (tästä pidin!), osassa se on lähinnä rekvisiittaa, vain ajankohta johon tarina sattumalta sijoittuu. Mukana on niin rehtejä rikostarinoita kuin humoristisempaakin kertomusta ja tällä lukuistumalla mielistyin eniten juuri jälkimmäisiin.  Ingólfssonin Joulukuusen ryöstö esimerkiksi kuvasi jouluangstin oikein mainiosti ja kirvoitti jopa naurut, Nesserin Shit happens -tarinan komisario Burmania taas kävi melkein sääli. Ainakin mustan huumorin ystävälle rohkenen edellä mainittuja suositella!

Kirja sisältää tarinat:
Leena Lehtolainen: Valkoinen prinssi
Viktor Arnar Ingólfsson (suom.Juha Peura) : Joulukuusen ryöstö
Anne B. Radge (suom. Veera Kasiki): Yksi pistooli sinne tai tänne...
Arne Dahl (suom. Katriina Savolainen): Delta
Leif Davidsen (suom. Katriina Savolainen): Joulukortti menneisyydestä
Anna Jansson (suom. Katriina Savolainen): Joulusinkku
Håkan Nesser (suom. Katriina Savolainen): Shit happens
Fredrik Skagen (suom. Katriina Savolainen): Mustaa magiaa
Jostein Gaardner(suom. Katriina Savolainen): 15. joulukuuta
Åke Edwardson (suom. Martti Puukko): Jääkausi
Jorn Riel (suom. Katriina Savolainen): Jouluhanhi

Helmi-kustannus, 2006
Sivuja: 194

Oikein mainiota joulua kaikille!

Will Eisner's New York / Will Eisner

Tähän on tultu, raahasin taas kotiin pari paksua kirjaa täynnä sarjakuvia. Innokkaimmat ehkä haluaisivat jo muistuttaa bloggaajaa siitä, että maailmasta löytyy myös muita lahjakkaita sarjakuvan tekijöitä kuin Will Eisner mutta mummoni tapasi sanoa että silloin on taottava kun leka on lämmin joten näemmä ahmin Eisnerin kirjoja kunnes kyllästyn tai ne loppuvat kesken - kumpi nyt sitten ensin sattuukaan tapahtumaan. Tällä kertaa hyppysiini osui New York: Life in the Big City -kokoelma jossa yksiin kansiin on kerätty neljä maestron kirjaa: New York, The Building, City People Notebook ja Invisible People.

Kirjat ovat eroavat rakenteeltaan, mm. New York ja City People Notebook sisältävät paljon lyhyempiä strippejä, nopeita karikatyyrejä kaupungista, sen ihmisistä ja hetkistä. The Building ja Invisible People taas sisältävät useita pidempiä tarinoita, monet surumielisiä tai traagisiakin. Kokonaisuus kuitenkin toimii yllättävän hyvin ja suurkaupungin tunnelma ja ilmiöt välittyvätkin hienosti juuri tästä moninaisuudesta. Aivan kuin kaupingin kaduillakin tulee ohittaneeksi päivittäin lukuisia ihmisiä joilla varmasti olisi kiinnostava tarina kerrottavanaan, käy näin myös Will Eisner's New Yorkissa. Strippien aiheisiin mahtuu kaikkea elämän mullistavista kokemuksista aina arjen pieniin ilmiöihin, viemäreihin pudonneista aarteista aina yksinäisyyteen, kiireeseen ja lähes veriseen taistoon rakkaudesta. Mukavan runsas ja monipuolinen kirja siis!

Eisnerin piirrosjälki miellyttää kovasti silmääni ja se hetkittäin myös keventää kirjan muuten surumielistä tunnelmaa, aivan kuin kirjailija haluaisikin lukijan myös hymyilevän hänen oivallukseen, olipa se aiheeltaan kuinka synkeä tahansa. Ehkä voimakkaimman vaikutuksen minuun teki Invisible People -kirjan tarina Sanctum, jossa kerrotaan pienestä, huomaamattomasta miehestä nimeltä Pincus Pleatnik. Hän eli hiljaista elämää, häiritsemättä ketään, tyytyväisenä yksinäisyytensä kunnes eräänä päivänä Daily Newsin muistokirjoituksissa oli kohtalokas virhe ja pian Pincus huomaa että näkymättömyydessä on myös haittansa. Tarina on yksinkertaisuudessaan mainion toimiva ja uskottava - ainakin meikäläisen mielikuvitus lähti jälleen vilistämään!


W.W. Norton & Company, 2006
Sivuja: 423

Kybermyrsky / Matthew Mather

Kybermyrsky oli niitä kirjoja joilta en etukäteen odottanut muuta kuin viihdettä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Luettuani hakkeri-legenda Kevin Mitnickin elämäkerran Ghost in the Wires sekä joitain uutisia Ukrainasta, aloin ymmärtää kuinka hauras yhteiskuntamme on ja kuinka pelottavaa kybersodankäynti saattoikaan olla - kelpo materiaalia jännityskirjallisuudelle siis! Oletin Matherin kirjan olevan jonkinlainen jenkkivastine Ilkka Remeksen romaaneille ja yllätyin varsin mukavasti siitä, että tarinassa olikin maanläheisempi ote.

"Kaikki käyttävät nettiä, mutta kukaan ei ole vastuussa siitä."

Kybermyrskyn päähenkilö on Mike Mitchell, Manhattanilla vaimonsa ja pienen poikansa kanssa elävä insinööri. Hän huomaa joulutohinan keskellä pahenevia häiriöitä tietoliikenneyhteyksissä ja logistiikkaohjelmissa. Mediassa huhutaan kiinalaisten tietoverkkohyökkäyksistä ja tunnelma kaupungissa muuttuu vähä vähältä ahdistavammaksi kun suuri lumimyrsky iskee kaupunkiin samoihin aikoihin kun sähköt katkeavat.

"Pelko on varsinainen vihollinen", hän sanoi mietteliäästi ja katsoi kattoon. Hetkeä myöhemmin hän lisäsi: "Pelko ja tietämättömyys".

Kuten sanottua, mainiointa tässä kirjassa oli tavallisen ihmisen näkökulma, Mike nimittäin ei ole supermies tai agentti vaan tavallinen perheenisä, joka selviää pääasiassa oman ja läheistensä neuvokkuuden takia. Tästä syystä tarinaan on helppo samaistua ja ajauduinkin nopeasti miettimään sitä kuinka itse selviäisin vastaavassa tilanteessa. Huonosti kaikesti, sähkö se pyörittää täällä elämää. Myös ihmisten epätoivo ja raadollisuus välittyi kirjassa mainiosti, voin hyvinkin kuvitella millaisia luonteenpiirteitä muutama viikko kylmää ja nälkää toisi esiin...

"Olettamukseni on, että meitä vastaan hyökätään tahallisesti ja että tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon vahinkoa."

Matherin kirja osoittautui siis mukavan nopeatempoiseksi ja koukuttavaksi luettavaksi - se tuli ahmaistua yhden leppoisan sunnuntain aikana. Miksi imuroida kun voi lukeakin?! Tässä siis kelpo viihdettä vaikkapa välipäivien kinkkua sulatellessa, kunhan vain sitä sähköä piisaisi...

Like, 2014
Sivuja: 448
Alkuteos: Cyberstorm
Suomentanut ?