Uupunut ja onnellinen eli Helsingin kirjamessut 2015

Yksi kirjavuoteni kohokohdista on takana ja olo on onnellinen mutta uupunut. Kirjamessut ovat outo ja ihana kokemus hiljaiselle kirjatoukalle: yht'äkkiä maailmassa onkin todella paljon samanhenkisiä ihmisiä joille voi puhua kirjarakkauksistaan. Ja näkee kirjailijoita, noita ihmeidentekijöitä joiden hengentuotteista olen melkein riippuvainen. Ja mikä ihaninta - messuilla on kirjoja, PALJON kirjoja. Uusia hittejä, vanhoja, sellaisia joista en ollut aiemmin kuullutkaan mutta toivon että olisin. Ja niitä saa tarjouksessakin. Ruokamessuilta saa vielä ostaa vaikka suklaatakin. Tässäpä paikka jossa hetkeksi pystyy unohtamaan sen että illat pimenevät ja talvi tulee taas.

Olin tänä vuonna messuilla kahtena päivänä, perjantaina ja lauantaina, joskin lauantain messuilu jäi tyngäksi muiden velvoitteiden takia. Perjantaina tulin todenneeksi jälleen kerran että suunnitelman tekeminen ja sen noudattaminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Messujen perjantain ohjelmassa oli vaikka mitä mielenkiintoista mutta lopulta yleinen messuhaahuilu vei voiton! Piti hankkia Suomen kirjastoseuran pisteeltä tatuointi ja käydä läpi messutarjoukset, hankintalistallakin oli muutama must-juttu: Tulevaisuuden arabi ja Emmi Itärannan uutuus, Kudottujen kujien kaupunki, johon onnistuin myöhemmin saamaan kirjailijalta omistuksenkin, siipalle löytyi signeerattu kopio Madventrues-heppujen Mad Success -kirjasta. Oi onnea!

Muutaman esityksen ehdin kuitenkin kuuntelemaan. Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarjasta on ilmestynyt jo viides osa, Tallinnan kronikka, josta oli kiva kuulla lisää. Tuorein kirja sukeltaa Melchiorin omaan menneisyyteen ja vie lukijansa myös Lyypekkiin. Pakko lukea!
Päivän päätteeksi mahduin myös kuulemaan Emmi Itärantaa, jonka uusi kirja näytti kiinnostavan kovasti, yleisöön oli ihan tunkua! Teemestarin kirja oli tajunnanräjäyttävä lukukokemus ja odotan kovasti Kudottujen kujien pariin pääsyä.

Lauantaina aamu alkoi Bloggaribrunssilla, joka minulle oli ehkä messujen kohokohta. Kirjabloggaamisen voisi kuvitella olevan yksinäistä puurtamista mutta outoa kyllä, kyllä tämänkin harrastuksen parissa tutustuu uusiin ihmisiin. Tapaamisissa hienoa onkin se, että vihdoinkin moni blogituttu sai ihan oikeasti kasvot. Iloisesta puheensorinasta päätellen en ollut myöskään ainoa josta muiden bloggaajien tapaaminen oli hieno juttu!

Tilaisuudessa Ella Kanninen luotsasi esikoiskirjailijoiden haastattelua ja lukulistalleni pumpsahteli rivejä kuin Plussa-pisteitä konsanaan. Erityisesti Kaisa Haataisen hauskat kommentit herättivät kiinnostukseni ja Meikkipussin pohjalta lähti tilaisuudesta mukaani, yhdessä Simo Hiltusen Lampaan vaatteissa -teoksen kanssa. Myös Katja Kettu oli paikalla kertomassa kirjastaan ja samalla keskustelimme myös hieman tasa-arvosta ja naisten asemasta. Kettu mm. kertoi kuinka häntä oli nuorena kehoitettu ryhtymään sihteeriksi nuoren naisen kerrottua haaveestaan kirjoittaa. Joopa joo...

 Myös Mihail Šiškin saapui paikalle keskustelemaan romaanistaan Neidonhius jota olinkin hiukan pelonsekaisin tuntein selaillut aiemmin. Onneksi kirjailija häivytti pelkoni kertomalla ettei romaani tarvitsekaan ymmärtää, siitä tulee vain nauttia. Puhe teki tehtävänsä, kirja alkoi kiinnostaa niin paljon että aion ainakin yrittää Neidonhiusta. Ei stressiä, luen vain ja nautin!

Brunssin jälkeen ehdin vielä pyörähtää Ruoka & Viini -messujen puolella ostamassa messusuklaat (myynnissä oli Lindtin erikoismakuja, joten ostos oli miltei pakollinen), moikkaamassa vinkkauspisteen kirjabloggaajia ja ostamassa pikkuisen jännitystä isänpäivää varten. Lähtiessä tulin todenneeksi että huhuista huolimatta kirja ei ole kuollut, messujen lippujono nimittäin ulottui ihan ulos saakka! Kiitokset Messukeskukselle Bloggaaja-passista ja Bonnierille brunssista!