perjantai 21. syyskuuta 2012

Tehtaan tytöt / Maria Furuhjelm

Vaikka e-kirjaviikko tuli ja meni niin lukeminenhan tietysti jatkuu. Elisa Kirjalta löytyi pieni tarina Tehtaan tytöistä, joka piti lukea ihan jo kuriositeettiarvionsa takia. Kertomus on aikanaan Kansanvalistusseuran kustantama, mikä näkyykin tekstissä. Ihan kaikille en suosittele, mutta jos tykkää lukea joskus kummallisuuksia ja pitää historiasta niin kokeile ihmeessä! Teos löytyy Elisa Kirjan ilmaisesta kokoelmasta.

Kertomuksen rakenne on klassinen: nuori Miina haikailee pois kotitorpan raskaista töistä helpompaan elämään kaupungissa, tehdastyöläisenä. Tehtaassa saisi palkkaakin ja pyhäpäivät voisi pitää vapaata, töitäkin joutuisi tekemään vain vaivaiset kymmenen tuntia. Miinan vanhemmat pyytävät avukseen viisaan papinrouvan, jonka neuvojen saattelemana Miina lopulta lähtee suureen maailmaan. Mutta parin vuoden kuluttua tulee erilainen tyttö kotiin ja taas tarvitaan papinrouvan neuvoja.

Tehtaan tytöt oli varsin lyhyt luettava ja sisälsi paljon suoria ohjeita mm. hyvästä ravinnosta tehdastyöläiselle tai siitä, kuinka heinälaatikossa voi keittää puuroa. Minulle nykyajan lapselle ei tosin ihan selvinnyt se, mikä heinälaatikko on, mutta jonkinlaista haudutuspadan tyyppistä veikkailisin. Ruokaohjeiden osalta lukeminen muuttuikin pitkälti selailuksi, varsinkin kun vuoden 1912  reseptivalikoima koostui pitkälti erilaisista puuroista. Myös tehdastyön ja kaupunkielämän vaaroja esitellään kovasti ja nämä kyllä hymyilyttivät ja Furuhjelm ohjeistaa lukijaa myös raittiin ilman ja liikunnan tärkeydestä.

Furuhjelmistä ei hirmuisesti tietoa netistä löydy, mutta Tervolan torpasta ja papinrouvasta hän näyttää kirjoittaneen enemmänkin, sillä kirjailijalta ovat ilmestyneet mm. teokset Papinrouva ja Tervolan torppa, Tervolan lapset ja Tervolan puutarha.
"Nuori tyttö tahtoo mielellään huvitella. Sehän on luonnollista, eihän sitä muuten jaksa tehdä töitä päivästä päivään ja viikosta viikkoon." "Mutta täytyy valita huvituksensa samoinkuin ystävänsä." " Ei pidä ruveta ystäväksi huonon, epäsiveellisen tytön, eikä kevytmielisen, viinaan menevän miehen kanssa. Sitten ei myöskään pidä käydä huonoissa tansseissa, ei käyttää väkeviä juomia, ei lukea huonoja kirjoja, ei laulaa rumia lauluja, eikä ottaa osaa raakoihin huvituksiin. Hyvä tyttö valitsee ystävikseen sellaisia henkilöitä, jotka vaikuttavat häneen niin, että hänestä tulee "hyvä", "iloinen" ja "tyytyväinen" ihminen. Hän valitsee semmoisia huveja, jotka "jalostuttavat häntä" ja "vaikuttavat siten, että hän aamuisin tuntee itsensä virkistyneeksi ja valmiiksi hyvällä mielellä ja uusin voimin taas alkamaan työtänsä."
Kansanvalitusseura, 1912

2 kommenttia:

  1. Kiva kun toit tämän blogiin. Furuhjelmin kirja tuntuu aiheensa puolesta kontekstoituvan 1900-luvun alkupuolen naisliikkeen toimintaan, jonka tarkoituksena oli valistaa työläisnaisia erilaisten kotitaloudellisten, lastenhoidollisten ja moraalisten kysymysten tiimoilta. Yhtenä keinona juuri tällaiset opettavaiset kertomukset.

    Muuten tuo heinälaatikko esiintyy myös Sirpa Kähkösen uusimmassa kirjassa, jossa Anna hauduttaa puuroa lapsille juurikin tuossa heinälaatikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli aika piristävä pieni luettava, näin dekkareiden ja sotakuvausten välissä. Valistuksellisuus kyllä kuulsi selkeästi tarinasta, mutta ajankuvana se oli kiinnostava.


      Google onneksi tietää että heinälaatikko on eräänlainen haudutuslaatikko.

      Poista