Summa summarum: mitä opin e-kirjasta

Huh, e-kirjaviikko oli ohi melkein ennenkuin tajusinkaan. Luin sen aikana lähinnä sähköisesti ja täytyy tunnustaa että viimeisen viikon esittelykirjan jälkeen olin vähän helpottunutkin siitä, että sain taas käsiini ihan tavallisen kirjan, tutun ja turvallisen. Monelta osin e-kirja oli yllättävänkin positiivinen kokemus, olkapääni kiitti kevyestä laukusta ja sainpa minäkin kerrankin olla pieni käsilaukkuinen nainen. Elämys kai sekin on?!

Puhtaasti esineettä ajatellen en keksi kauheasti huonoja puolia sähköisestä kirjasta, muuta kuin sen että se ei ole perinteinen kirja. Uudessa, vielä avaamattomassa kirjassa on omanlaistaan luksusta. Sitä voi koskea, tuntea sormillaan paperin materiaalin, sivujen määrän, voi ihastella kantta ja tuntea kirjan tuoksun. Sähköinen kirja ei viettele kaikin aistein, lukulaite on vanha tuttu ja kirjan kansikuvaakaan ei tule katseltua samalla tavalla. Perinteinen kirja on mutkaton, sen ostaessaan on helppo nähdä onko kyseessä lyhytromaani vai tiiliskivi. Sitä varten ei tarvitse tietää tai ymmärtää tekniikasta tai formaateista, riittää kun vain lukee. Perinteinen kirja on myös tavallaan sosiaalinen, voin kierrättää kirjani isälleni tai ystävilleni ja jutella lukemisen jälkeen kirjasta, kirjan ja sen lukemisen ilon voi jakaa.

Erinäisten ohjelmien ja formaattien määrä saattaa lukijasta tuntua varsinkin alkuun lannistavalta, tämä varmasti onkin yksi e-kirjan kompastuskivistä. E-kirjaviikkoa varten kokeilin Koboa, Helmet-kirjaston Overdriveä ja Adobe Digital Editionsia sekä Elisa Kirjaa. Jokainen ohjelmista vaikutti itsessään melko helppokäyttöiseltä, lähinnä niiden määrä alkoi ärsyttää. Haluaisin että minulla olisi yksi e-kirjahylly jossa kaikki aarteeni olisivat sen sijaan että luen yhden täältä, toisen tuolta. Voisin tietysti vaikuttaa asiaan vain valitsemalla yhden tietyn "lukupaikan", mutta valintaa on vaikea tehdä kun jokaisella vaihtoehdolla on omat, selkeät etunsa. Kobossa on oiva valikoima ulkomaista kirjallisuutta ja mittava ilmainen kokoelmakin. Kirsikkana kakun päällä ovat joidenkin tunnettujen kirjailijoiden vain sähköisessä muodossa julkaistavat lyhytromaanit joilla markkinoidaan tulevaa kirjaa. Kuinka voisinkaan pitää moisesta mahdollisuudesta näppini erossa?! Kirjaston edut taas ovat selvät - uutta kirjallisuutta, ilmaiseksi. Elisa Kirja taas tarjoaa suomenkielistä kirjallisuutta...

Mutta sähköisessä kirjassa on omat, aika vahvatkin puolensa, lukutoukka voi helposti kantaa puolet kirjastostaan mukana käsilaukussaan saamatta rasitusvammaa, ihan mahtavaa vaikka lomamatkoja ajatellen! Kotimaisia kirjoja saa hankittua muutamalla klikkauksella vaikka toiselle puolelle maailmaa, ei hullumpaa ulkosuomalaisia ajatellen. Yksi sähköisen kirjan valteista minusta onkin sen hankkisen helppous ja nopeus, flunssaisena en olisi ehkä jaksanut lähteä kirjastoon tai kauppaan mutta jaksoin sentään klikata Pekka Hiltusen Sysipimeän lukulaitteeseeni Elisa Kirjasta.

Olen iloinen myös siitä, että sähköisen kirjan myötä vanhatkin kirjat saavat uuden elämän. Sekä Elisan että Kobon valikoimista löytyy runsaasti klassikoita ilmaiseksi tai ainakin pikkurahalla - täky, johon varmasti moni tarttuukin ja tulee ehkä löytäneeksi jonkin iäkkäämmän ihanuuden uudelleen. Uskon myös että edulliset tai ilmaiset kirjat ovatkin hyvä tapa saada ihmisiä tutustumaan ja koukuttumaan uuteen lukumuotoon.

Mitä tästä teemaviikosta jäi sitten käteen? Monta hyvää lukuelämystä, uusia kokemuksia ja ajatuksia, taas lisää paikkoja kirjahamstraukselleni. Onhan sitä jo siinä. Entä sillä puolella ruutua?

E-kirjoista on menneellä viikolla blogattu ainakin täällä (vinkatkaa, jos joku on jäänyt huomaamatta):
Kirja käsilaukussa esitteli Bokeen-lukulaitetta.
Villasukka kirjahyllyssä kertoi Marian ilmestyskirjasta.
Booksy taas kuunteli Tytön, joka leikki tulella.
Velma on laatinut oivallisen listan paikoista, joista löytää ilmaisia sähkökirjoja!