The Queen's Vow / C.W. Gortner

Lähde: cwgortner.com

Yritän hiukan hillitä Tudor-maniaani lukemalla vaihteeksi jostakin toisesta ajankohdasta ja maasta. Ihan kauhean kauas en lähtenyt, sillä päädyin lopulta 1400-luvun lopun Espanjaan. (Ja pieni linkki Tudoreihinkin onneksi löytyy, sillä kirjan päähenkilö, Isabella, on Katarina Aragonialaisen äiti.) Meno tässäkin hovissa on onneksi vauhdikasta, vaikka se jokin ehkä jäikin tästä kirjasta puuttumaan.

Eletään vuotta 1400-luvun loppupuolta ja Isabella Kastilialainen on teini-ikäinen neito. Hänen velipuolensa Enrique, jota on impotentiksikin kutsuttu, on vihdoinkin saanut perillisen, pienen Joannan. Lapsen isyydestä kuitenkin liikkuu hurjia huhuja ja Isabelle ja Alfonso-veljensä huomaavat olevansa pian myös poliittisen valtapelin keskiössä. Hovissa Isabella tapaa myös Aragonian prinssin, nuoren Fernandon, joka jää prinsessan ajatuksiin - ja loppu onkin jo historiaa.

Vaikka kovasti olenkin historialliseen fiktioon mielistynyt, The Queens Vow jätti minut ristiriitaisiin tunnelmiin. Isabella itsessään on mielenkiintoinen nainen, silti huomasin hetkittäin pitkästyväni hänen seurassaan. Pahimmillaan Gortnerin tarina on täynnään pakenemisia, piirityksiä, mutkikkaita sisäpoliittiisia kiemuroita ja sitä kuinka Isabella odottaa tai saa viestin Fernandolta, joka mesoaa ympäri nykyistä Espanjaa sotimassa. Tämä voisi olla kiinnostavaa mutta onkin pidemmän päälle aika tylsää ja ehkä tässä onkin historiallisen fiktion haaste - pitää muistaa että joskus historialliset faktat voivat osoittautua turruttaviksi lukijalle, mutta kuinka paljon tapahtunutta sitten uskaltaa muuttaa jos halutaan pysyä uskollisena faktoillekin? Tässä kohdin Gortner on ehkä luottanut poliittisten juonien kiehtovuuteen ja mennyt ainakin minun kohdallani metsään.

Be brave, Isabella. Wait for me.

Minun makuuni Isabella oli ehkä hiukan turhankin kunnollinen sankaritar, enkä tiedä jaksanko ihan uskoa kuninkaallisen parin rakkauden syttyneen muutamissa päivissä ja kantaneen useiden vuosien eron yli. Vaikka Isabellan elämäntarina sinänsä onkin kiinnostava, se ei jostain syystä sytytä minua. Isabella on kuvattu liian nöyräksi ja siloiseksi henkilöksi tuntuakseen minun makuuni mielenkiintoiselta ja jotenkin epäilen myös ettei noin kiltti ja nöyrä nainen olisi elämässään saavuttanut sitä mitä hän. Toki kirjailija mainitsee muutamassa lauseessa Isabellan hurjan temperamentin mutta se ei vielä ihan riitä luomaan persoonallisuutta tälle aika kaksiulotteiselle kuningattarelle. Minusta kirjan ehdottomasti kiintoisin henkilö olikin Isabellan paras ystävä, Beatriz de Bobadilla, joka lupsakasta nimestään huolimatta oli tulinen ja suorastaan moderni pakkaus.

Isabellan lapsista olisi mielenkiintoista lukea lisääkin, pikainen wikipedian selaus paljastaa perheen muiden ajan kuninkaallisten tavoin harrastaneen politikointia avioliiton keinoin. Esikoinen Isabel mm. avioitui ensimmäisen puolisonsa kuoltua tämän valtaistuimelle nousseen sedän kanssa ja Isabel kuoli lapsivuoteeseen, otti samainen setä vaimonsa nuoremman sisaren puolisokseen. Sisarusparvesta Katarina Aragonialaisen ohella tunnetuin taitaa olla Joanna, joka sai myös valitettavan liikanimen hullu.

Ihan vain nipottaakseni on pakko sanoa että kansi hiukan häiritsi, sillä vaikken historiallisten asujen asiantuntija olekaan, olen aika varma siitä että Isabellan aikana ei tuollaisia pukuja käytetty. Tämä on varmaan ihan turhaa mutinaa, mutta olisin pitänyt enemmän historiallisesti oikeammasta kannesta...

(Isabella synnyttää esikoisensa, Isabelin)
"I scarcely remember the next fourteen hours. The midwife and her crones hovered around me as I reclined, groaning, upon an open-seated birthing stool in an overheated chamber smothered in herbal vapors and the sourness of my own sweat and urine. I asked for a silk veil be placed over my face, so no one could see my grimace. The pains were strong but not too much so. I was still in a state to consider my dignity. I began to recite prayers to the Virgin who succors women in their hour of delivery, but as the time passed and the pain squeezed me in an inescapable vise, my prayers fractured, replaced by breathless pleas."

Ballantine Books, 2012