Kirjan päähenkilönä on rikostoimittaja Zsigmond Gordon, joka elää vuoden 1936 Budapestissä. Fasismin uhka nostaa jo päätään, nuori juutalaisnainen löytyy murhattuna. Naisen oletetaan olevan prostituoitu, mutta millaisella prostituoiduilla on käsilaukussaan juutalaisnaisten rukouskirja?
Suurista odotuksistani huolimatta en oikein päässyt kiinni Budapestin varjoihin. Liekö lukujumi häirisemässä mutta vaikka kirjassa olikin kaikkea sitä mitä olin toivonutkin, en silti ollut vaikuttunut. Ymmärsin, mutta siltikin tuntui etten ymmärtänyt ihan kaikkea mitä sanottiin rivien väleissä. Myös puutteelliset tietoni Unkarin poliittisesta historiasta ja viihdemaailmasta ovat saattaneet olla syynä, sillä kirjailija mm. kuvaa henkilöidensä ulkonäköä sanomalla häntä kuuluisan näyttelijän Artúr Somlayn näköiseksi. Kondor kyllä kuvailee henkilöitään ja maisemia sinänsä eloisasti, mutta huomasin silti kompastelevani viittauksiin minulle tuntemattomista henkilöistä. Kuten Zsigmond Gordonin tyttöystävä Krisztinakin, minäkin tunsin olevani hiukan hukassa Gordonin parissa. Hän ymmärsi enemmän varsin vähistäkin vihjeistä, mutta lukijalle ei kovin montaa vinkkiä jaettu.
Olen kahden vaiheilla tämän kirjan kanssa. Haluaisin pitää siitä ja Budapestin varjoissa olikin mm. hienoa tunnelmaa, mutta minun ongelmakseni muodostui varsinaisen mysteerin toteutus. Minun tyyppiseni lukija haluaa olla itse mukana ratkomassa mysteeriä eikä vain arvailla sitä mitä päähenkilö on keksinyt.
"Berliininaukiossa oli jotakin omalaatuista vetovoimaa, sen tunnelmaan kuului kiihkoa, ainaista ihmisten paljoutta, taukoamatta kolisevia, kelloa kilisyttäviä raitiovaunuja, päiväsaikaan huutelevia taksinkuljettajia, poliisin pillin vihellystä, vuokrahuoneista naapurin kaljakapakkaan kulkevia virkamiehiä, köyhiä maalaispoikia ja vaimonsa jättäneitä miehiä."Tammi, 2012
Sivuja: 296
Alkuteos: Budapest noir
Saatu arvostelukappaleena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti