Kaima / Jhumpa Lahiri

Kaima oli ensitutustumiseni Jhumpa Lahirin kirjoihin eikä se varmastikaan jää viimeiseksi - nimittäin taisin pikkuisen hullaantua tähän kirjaan. En voi muuta kuin ihastella sitä kuinka taitavasti kirjailija on kertomuksensa luonut, kuinka sinällään arkinen tarina on hänen käsissään muuttunut kauniiksi ja kiinnostavaksi, säilyttäen silti tavallisuutensa. Ei mutantteja, sarjamurhaajia tai elämää suurempaa rakkautta, ihan vain pienten ihmisten pientä elämää.

Kaima on kertomus Gangulin perheestä. 1960-luvulla bengalilaiset Ashima ja Ashoke avioituvat ja muuttavat Bostoniin. Sinne rakennetaan uusi koti ja siellä syntyvät lapset, jotka kasvavat lainatätien ja -setien keskellä. Tarinan keskiössä on esikoispoika Gogol, joka tempoilee kahden kulttuurin välillä: hän ei ole täysin amerikkalainen, mutta Intiakin tuntuu vieraalta.

Kaimasta kirjoittaminen vei aikaa, koska koin etten oikein osannut kuvata kirjan vaivattomuutta: Gangulin perheen nahkoihin on niin helppo päästä ja tarina koukuttaa vaikka kuvaakin vain arkea. Tiedän tämän koska luin Kaiman päivässä. Kotona, bussimatkalla, odotellessani miestä kaupasta, leipää paahtaessani ja kynsiä lakatessa (suttuinen lopputulos selittynee sillä että Kaima kiinnosti kynsiä enemmän) - pyöräretkelle en sitä sentään voinut raahata mukanani.

Kaimassa on jotakin surumielistä mutta silti vetoavaa ja viehättävää. Sen kuvaama maahanmuuttajaperheen arki tuntuu todelliselta ja uskottavalta, silti myös helposti lähestyttävältä. Lahiri tekee ymmärtämisen helpoksi. Aihe itsessäänkin on minulle kiinnostava, sukupolvien kulttuurieroja ovat kirjoissaan käsittelleet mainiosti myös Amy Tan ja Anne Tyler, suosittelen näitäkin!

"Elämä ulkomaalaisena, alka Ashima käsittää, on eräänlainen raskaus - jatkuva odotuksen tila, ainainen taakka, loppumaton huono olo. Se on pysyvä kuorma, poikkeus arkisesta elämästä, joka kerran oli, kunnes eräänä päivänä saakin yllätyksekseen havaita, että entinen elämä on kadonnut ja tilalle on tullut jotain monimutkaisempaa ja vaativampaa. Kuten raskaus myös elämä ulkomaaalaisena, näin Ashima uskoo, on tila joka herättää uteliaisuutta tuntemattomissa, saman sekoituksen sääliä ja kunnioitusta."

Tammi, 2005
Sivuja: 413
Alkuteos: The Namesake
Suomentanut Kersti Juva