Kun lainasin Madcookin kirjastosta, ajattelin sen sisältävän Rikun ja Tunnan hulvattomia matkakertomuksia oudoilla resepteillä höystettyinä. No joo, onhan siellä noitakin aineksia, mutta paljon muutakin. Yllätyin oikein siitä että aluksi keittokirjaksi mieltämäni teos onkin itseasiassa yllättävän monitasoinen ja oikeasti suosittelemisen arvoinen. Kirja muistaakseni valittiin vuoden matkakirjaksi, miksei se tosiaan sovi siihenkin kategoriaan. Mutta ainakin minulle kaikkein kiinnostavin ja tärkein sisältö liittyi ruoan laatuun ja eettisyyteen, ilmasto-ja terveysnäkökulmiin.
Kirjassa liikutaan samoissa aihepiireissä kuin Petos lautasella (Mats-Erik Nilsson) ja Pikaruokakansa (Eric Schlosser), kuitenkin Rikun ja Tunnan jäljittelemättömällä tyylillä. Vaikka asia onkin vakava, niin välillä nämä keskustelun muotoon kirjoitetut artikkelit saivat hymyilemään. Täytyy sanoa että vakuutuin. Ja päätin tarkkailla enemmän tuoteselosteita, vältellä enemmän prosessoituja ruokia vaikka se nykymaailmassa vaikeaa onkin. Joten kaiketi voisi sanoa että Madcook teki tehtävänsä.
Oli Madcookissa muutakin kuin valistusta. Löytyi hulvattomia matkakertomuksia, hulluja reseptejä ja ihan normaalejakin sellaisia. Kiva ja silmät avaava lukukokemus, viihdyttävä ja avartava samaan aikaan. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti