maanantai 23. heinäkuuta 2012

Lasten kirja / A.S. Byatt

A.S. Byattin Lasten kirjan lukemisesta saan kiittää Lumiomenan Katjan ja Lukuisten kissanpäivien Riinan tekstejä, he kun kirjoittivat tästä kirjasta niin mielenkiintoisesti että oli aivan pakko tutustua A.S. Byattin tuotantoon. Kehut eivät näemmä olleet aiheettomia, sillä Lasten kirja on upea teos. Se on runsas, täynnä henkilöitä, historiaa, mielikuvitusta, upeita kielikuvia - kaikkea. 

Kaikki alkaa pienestä köyhästä pojasta, joka on asettunut museon varastoon asumaan. Prosper Cains ja Olive Wellwood ottavat pojan siipiensä suojaan ja tämän osoitettua kiinnostusta keramiikkaan, järjestyy Philipille paikka hankalan keraamikkonero Benedict Fluddin palveluksessa. Kirja seuraa vuosien ajan elämää Cainsien, Fluddien ja Wellwoodien talouksissa. Lapset kasvavat aikuisiksi ja etsivät omia teitään, ajat muuttuvat...
"Hän ihastui olentoihin, jotka kipusivat, elehtivät ja kietoutuivat toisiinsa astioiden pinnassa, sarvekkailla Paneilla oli pitkät suipot korvat ja suippo parta ja niiden karvaiset lanteet upposivat kaavamaisesti toteutetun lehvästön siniseen, kultaan ja vihreään. Tyylitellyt käpertyvät kultaiset omenanoksat hivelivät silmää, samoin ohuet kärhet ja torvikuviot. Oli notkeita kullanvärisiä pojankoltiaisia, joilla oli tuhma irvistys, sinisiä lohikäärmeitä ja kalanpyrstöllä varustettuja lapsia - ei pulskia puttoja vaan nauravia kullankeltaisia poikia - ja fauneja ja delfiinejä, kaikki nopeasti sudittuja, kirkasvärisiä, kiiltäviä."
A.S.Byattin Lasten kirja oli lumoava ja huikean runsas lukukokemus. Se oli kirja jonka halusin lukea rauhassa, nautiskellen. Lasten kirjan on kieli on todella kaunista ja rikasta ja etenkin Oliven saduissa ja Philipin taidekuvauksissa olisin viihtynyt mielelläni pidempäänkin. Etenkin juuri kirjan lasten kasvutarinat osoittautuivat kiintoisiksi, hurahdin varsinkin Philipin ja Elsien tarinoihin, jotka muodostivat kontrastin yläluokkaisen huolettomalle elämälle.
"Meidän tulisi muistaa, että nainen on nainen, ei sohva tai kakku."
Byattin kieli on kaunista ja rikasta, samalla mukaansatempaavaa. Vaikka kirja onkin näennäisesti rauhallinen, on pinnan alla kuitenkin melkoisia kuohuja. Byatt ei mässäile murheilla, moni traagisempikin tapaus kuitataan hyvin vähäeleisesti, mikä tuntuukin tyylikäältä ratkaisulta kirjan luonnetta ajatellen. Tapahtui mitä tapahtui, elämä jatkuu. Jäin kuitenkin vielä kirjan luettuanikin miettimään sitä kummat tarinassa oikeastaan olivatkaan lapsia, kulta-ajan huolettomat aikuiset vai heidän jälkikasvunsa joka kohtaa nykyajan haasteet, kuten vaatimukset tasa-arvosta tai ensimmäisen maailmansodan?
"Katseet oli suunnattu taaksepäin. Aika tuijotti silmät päästään taaksepäin kuviteltua kulta-aikaa kiihkeän ja toisinaan tarkoitushakuisen nostalgian vallassa. Oli paljon sellaista, minne haluttiin kutsua takaisin ja kokea uudestaan."
Kokonaisuutena Lasten kirja tuntuukin suoranaiselta runsaudensarvelta, joka pitää sisällään niin monipuolista ajankuvaa kuin ihmissuhdekiemuroitakin. Varsinaista päähenkilöä ei kirjalla ole, vaan vuoronperään seurataan eri henkilöiden, erityisesti kirjan lasten elämää. Byatt yhdistääkin hienosti historiallisen tarinankerronnan fiktiivisten henkilöidensä elämään. Kirjaan on nivottu näppärästi aitoja historiallisia henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia, kuten Oscar Wilde, Auguste Rodin, Victoria & Albert -museo, naisten äänioikeustaistelu... Kyseessä on siis sekä sivumäärällisesti että aihepiireittäin mitattuna melkoinen paketti, joka on ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Teos, 2009
Sivuja: 954
Alkuteos: The children's book
Kirjasta lisää: Parnasso, Lumiomena, Kirjakko, Lukuisat kissanpäivät

16 kommenttia:

  1. Tätä on kehuttu nyt niin paljon, että haluan lukea tämän jossain vaiheessa. Huikea sivumäärä hieman pelottaa, mutta kyllä minä tähän jossain vaiheessa tartun :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, sivumäärä on kyllä hurja mutta lukukokemus on sen arvoinen. Jos vain mahdollista, lue rauhassa pienin annoksin...

      Poista
  2. Hmm... nyt törmään tähän ensimmäsitä kertaa ja kuulostaa tosiaan kiehtovalta. Pitää laittaa muistiin! :-)

    VastaaPoista
  3. Taisit lukea tämän nopeasti? Minulla Lasten kirjan lukeminen otti kaikkiaan puolisen vuotta, toki luin monenlaista siinä välissä. Mutta tuo "ajan ottaminen" kannatti, nautin kirjasta ja tuntuu, että olen osin vieläkin sen maailmassa. Byattilta tulee syksyllä uusi suomennos, mutta houkuttaisi lukea häntä englanniksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olosuhteiden pakosta luin aika nopeasti, kirjaston laina-aika kun rajoitti lukutahtia. Lasten kirjasta oli tuolloin varauksia joten jatkoaikaakaan ei herunut. Hitaammin luettuna olisi ehkä voinut elää enemmän kirjan monissa juonissa mukana, mutta hyvä näinkin. Pongasin kirjaston listalta jo Ragnaröökin, odotan sitä mielenkiinnolla!

      Poista
  4. Pidin Riivauksesta paljon, tekisi mieli lukea tämäkin. Lainasinkin jo kerran, mutta palautin, kun tajusin, etten millään vielä ehdi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minun ensimmäinen Byattini, mutta aion kyllä jatkaa tutustumista.

      Poista
  5. Kiva lukea sinunkin mielipiteesi tästä mielettömän upeasta kirjasta ! A.S. Byatt teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen tällä teoksellaan. Mielestäni kirja oli yllättävän nopealukuinen, aihepiiri(t) ja sivumäärät huomioiden.

    Kivaa alkanutta viikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Petriina, samoin sinulle! Jo taustatutkimuksen määrä on huikea!

      Poista
  6. Tämähän on itselleen hommatava! Sait kirjan kuulostamaan erittäin houkuttelevalta. Kiitos siitä :)

    VastaaPoista
  7. Hienoa kuulla että kirjasta pidetään. Minulle se on hyvin rakas. Mutta kun niin kovasti ylistät Byattin kieltä, etkö tullut ajatelleeksi ettei hän osaa sanaakaan suomea?
    Kersti Juva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kunnia sille kelle kunnia kuuluu. Suomennoksesi on upea, kuvittelisin että sitä varten on tehty tunti jos toinenkin tutkimustyötä.

      Byattin oma kielikin kiinnostaa kovasti, siksipä luulen että kokeilen seuraavaksi lukea hänen teoksiaan englanniksi.

      Poista
  8. Mukavaa, että pidit tästä!
    Tämä tosiaan vaatii oman aikansa. Minäkin lopulta jouduin lukemaan tämän aika nopeasti, sillä kirjastossa oli jo varauksia. Onneksi nyt syksyllä on tulossa uutta suomennettua Byattia, jota odotan jo innolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän haasteellinen tämmöinen mammutti tosiaan on kirjastolukemisena... Minä jonotan Byattin Ragnaröökiä englanniksi, mutta jono tuntuu olevan pitkä. Kiva että suomennoksiakin on tulossa!

      Poista