lauantai 14. heinäkuuta 2012

Elokuvankertoja / Hernán Rivera Letelier


Hernán Rivera Letelierin Elokuvankertoja oli puhdas blogilöytö, viidakkorumpu kertoi niin positiivisia asioita tästä kirjasta että se oli pakko tilata kirjastosta luettavaksi. Vasta kun sain fyysisen kirjan käsiini, tajusin kuinka pieni teos itseasiassa on ja se herätti minussa pienen epäilyksen - en jostain syystä ole lyhyiden tarinoiden ystävä vaan pidän siitä, että lukukokemukseni kestää hiukan pidempään ja saan kunnolla uppoutua tarinaan. Eräänä pilvisenä työaamuna nappasin kuitenkin Elokuvankertojan mukaani ja yllättäen vietinkin kirjan kanssa oikein mukavan tuokion bussissa. Tuokio oli tosiaankin lyhyt mutta minulle sopivan pituinen, luin viimeiset rivit juuri kun pysäkkini tuli mutkan takaa näkyviin.

Lyhyydestään huolimatta Elokuvantekijässä sanotaan paljon, se vain tapahtuu rivien väleissä. Tuntuu yllättävältä että 133 sivuun saa mahtumaan noinkin paljon teemoja - Letelier onnistuu kuvaamaan Chilen historiaa ja murrosta ajassa, pienen syrjäisen kaupungin elämää ja arkea, perheen kokemuksia  ja elokuvan taikavoimaa. Kirjan kertojana on María Margarita, pampan hökkelikylässä elävän viisilapsisen perheen kuopus ja ainoa tyttö. Perheen äiti, kaunis Magnolia, on lähtenyt ja jättänyt halvaantuneen isän ja viisi lastaan taakseen. Kylässä on vain huvitus, elokuvat ja koska perheen rahat ova tiukalla, voidaan näytökseen ostaa vain yksi lippu. Isä järjestää lapsilleen kilpailun, jossa valitaan elokuvankertoja, se, joka saa lipun näytökseen ja palaa esittämään elokuvan muulle perheelle. Yllättäen, paras kertoja on María, jonka elämän - ainakin hetkellisesti - elokuvat muuttavat.

Minulle Elokuvankertoja oli haikea ja samaan aikaan arkisen karhea ja kuitenkin jotenkin taianomainen kertomus. Marían elämä on lapsen silmin kaikessa arkisessa raskaudessaankin värikäs ja ilon pilkkuja täynnä, se on melkein kuin elokuva itsekin. Letelier kuvaa hienosti ja koskettavasti murrosta niin Marían kuin koko Chilenkin elämässä. Minun kokemuksessani María symboloi koko kansaa, joka voi paeta hetkeksi raskasta elämäänsä Marían tarinoihin. María on sitkeä ja vahva mutta kuitenkin haavoittuva ja alttiina ahneempien hyväksikäytölle.

Elokuvankertoja oli mielenkiintoinen lukukokemus, lyhyestä sivumäärästään huolimatta se herätti vahvan tunnelman ja teki mietteliääksi. Ainoana miinuspuolena minulle oli kirjan koko, olisin ehdottomasti halunnut kuulla Maríasta lisääkin, vaikka Letelierin tarina onkin itsessään täysi eikä sinänsä kaipaa mitään lisää. Mutta lukija on ahne...

Kirjasta on tekeillä myös Walter Sallesin ohjaama elokuva, jään mielenkiinnolla odottamaan sitä...
"Luin joskus lauseen, se oli varmaan jonkun kuuluisan kirjailijan, jossa sanottiin jotenkin niin, että elämä on tehty samasta aineesta kuin unelmamme. Minä väitän että elämä voi olla tehty täysin samasta aineesta kuin elokuvat.
Elokuvan kertominen on kuin kertoisi unen.
Elämän kertominen on kuin kertoisi unen tai elokuvan."
Siltala, 2012
Sivuja: 133
Alkuteos: La contadora de películas
Kirjasta lisää: Kulttuuri kukoistaa, P.S. Rakastan kirjoja, Sinisen linnan kirjasto, Lumiomena, Kirjojen keskellä, Tarinauttisen hämärän hetket

6 kommenttia:

  1. Minäkin nappasin tämän juuri kirjastosta mukaani kun muistin jonkun kehuvan blogiarvion... Kiva että sinä tykkäsit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogeissa on juuri hienoa se että suositusten perusteella voi tehdä uusia lukulöytöjä!

      Poista
  2. Kiva, että pidit. Minua kirjan pieni kokokin houkutti, koska tälläkin kertaa tarina kasvoi romaanin ulkoista kokoa suuremmaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan olla tiiliskivien tyttöjä sitten. Tämä oli sikäli harmittava tapaus että joudun kuluttamaan kotimatkan ilman kirjaa :D

      Poista
  3. Minäkin poimin tämän eilen kirjastosta ja luin iltapuhteena. En kyllä täysin lämmennyt vaikka tarinassa oli paljon hyvää, ehkä minä olisin vain halunnut katsoa tai siis kuunnella niitä elokuvia. Kaunis pieni kirja yhtäkaikki, hieno arvio. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Linnea! Kaunis teoshan tämä oli vaikka olisinkin kaivannut vähän lisää lihaa luiden päälle...

      Poista