Siri Pettersonin Odininlasta on kehuttu blogistaniassa mukavanlaisesti ja siksipä kirja herätti minunkin mielenkiintoni ja onhan siinä kieltämättä makusteltavaa: tutunomainen, mutta silti riittävän erilainen maailma ollakseen kiinnostava, sitkeä sankaritar, tuhoon tuomitun oloista rakkautta ja maailma muutoksen kourissa. Kelpo kerrontaakin vielä.
Odininlapsi on nuoresta Hirkasta kertovan Korpinkehät-trilogian ensimmäinen osa. Muista nuorista poiketen Hirkalla ei ole häntää, hänen isänsä on kertonut suden hyökänneen tyttösen kimppuun vauvana. Riitin ajan lähestyessä selviää että Hirka onkin pelätty ja inhottu odininlapsi joka levittää mätää ympärilleen. Samaan aikaan Hirkan paras ystävä, mahtavan An-Elderin suvun vesalle Rimelle, alkaa selvitä totuus valtaapitävien toiminnasta eikä Yminmaa tule olemaan enää entisensä.
Pidin Odininlapsesta hurjasti. Pettersonin luoma maailma on riittävän tuttu, silti uusi ja erilainen ollakseen kiinnostava. Kirjan kerronta on sujuvaa ja koukuttavaa, erityisen hienosti kehittyy sähkö Rimen ja Hirkan välillä - tässäpä onkin mainio pääpari seurattavaksi! Pohjoismainen viikinkitunnelma on hieno elementti, etenkin kun sitä höystetään magialla, mustiin puetuilla supersotureilla ja korpeilla.
Kuten sanottua, hurahdin Odininlapsen maailmaan täysin ja kirja tulikin ahmittua hyvin nopeasti. Kyseessä on trilogian ensimmäinen osa ja pahoin pelkään että edessä on monta, pitkää kuukautta ennenkuin seuraava osa, Mätä, on hyppysissäni. Huokaus...
Jalava, 2015
Alkuteos: Odinsbarn
Sivuja: 612
Suomentanut Eeva-Liisa Nyqvist
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jalava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jalava. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 16. joulukuuta 2015
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
Sarjatulta! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat / Ville Hänninen, Jussi Karjalainen
Kiinnostuin alunperin sota-ajan pilapiirroksista lukiessa Tove Janssonin elämäkertaa Tee työtä ja rakasta, jonka kuvaliitteissä oli mukana jokunen Toven Garm-ajan piirros. Piirrokset olivat kynänjäljeltään ja terävyydeltään tuttua Muumimammaa mutta niiden aiheet olivat rankkoja ja ajankohtaisia ja mieleni teki heti lukea aiheesta lisää. En kuitenkaan saanut tuolloin ryhdyttyä tuumasta toimeen mutta ilahduin kun pongasin Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -tietokirjan syksyn 2014 uutuuksissa. Kirja osoittautui hienoksi syväluotaukseksi tuolle minulle tuntemattomalle alueelle, mukana oli kiitettävä joukko ajan pilapiirtäjiä ja sarjakuvia ja roimasti kuvia!!Kirjan rakenne on selkeä, se etenee ajallisesti alkaen talvisodasta ja välirauhasta aina aselepoon ja Lapin sotaan saakka. Kunkin ajanjakson sisällä esitellään eri tekijöiden tuotantoa, kertoen taiteilijoista itsestään sekä elämästä Suomessa tuona aikana. Pidin tästä ratkaisusta juuri siksi etten tuonne aikaa ja genreä kovin hyvin, mutta kirjailijat kuitenkin tarjosivat minulle hyvän viitekehyksen ja riittävästi tietoa ymmärtääkseni. Tähän kirjaan voi siis tarttua asiaan perehtymätönkin mutta uskoisin sen tarjoavan asiaa tuntevallekin kiinnostavia lukuelämyksiä.
Kirjan ilmeestä pidin kovasti, se on Petri Latvalan käsialaa ja tuntuu aiheeseensa oikein sopivalta. Kirjan parasta antia ovat kuitenkin eittämättä piirrokset - kun sanotaan että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, pitää se ainakin tässä kohdin paikkaansa. Töistä välittyy hienosti Suomen henkinen ilmapiiri tuona vaikeana aikana, taistelutahto, uhma ja pelkokin. Varsin koskettavia olivat mm. kuvat jotka käsittelivät tavallisten ihmisten sota-arkea: pommisuojia, pimennyksiä, vähäistä ruokaa sekä mm. eräs kuva jonka reunamuksiin oli kirjoitettu oikea sota-ajan rakkauskirje. Jos historia ja sarjakuva kiinnostava, suosittelen Sarjatulta!
Jalava, 2014
Sivuja: 206
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Myrskyn silmään / Will Eisner
Taannoin alkanut tutustumiseni Will Eisnerin kanssa on osoittautunut vallan oivalliseksi päähänpistoksi, ensin törmäsin Last Day in Vietnamiin, sitten Taloon Bronxissa, jotka molemmat ovat ehdottomasti peukuttamisen arvoisia sarjakuvia. Nyt hyppysiini osui Eisnerin 1990-luvulla suomeksi ilmestynyt Myrskyn silmään joka osoittautui oikein hienoksi teokseksi.
Myrskyn silmään on omaelämäkerrallinen teos, joka liikkuu upeasti monella tasolla. Kirja kuvaa niin amerikkalaista elämää, Eisnerin ja hänen perheensä taustoja kuin juutalaisuuttakin. Tarinan rangan muodostaa junamatka vuonna 1942, jossa joukko sotilaita matkaa kohti uutta asemapaikkaa ja ikkunasta mietteliäänä tuijottelee myös nuori sarjakuvapiirtäjä Willie joka matkallaan myrskyn silmään miettii menneitä.
Myrskyn silmään oli vaikuttava lukukokemus. Vaikkei Eisnerin kynänjälki ole yhtä herkän kaunista kuin vaikkapa Ville Tietäväisen, on miehen tapa kertoa monitasoinen tarina sarjakuvan kautta todella vaikuttava. Kirjan hahmot ehkä näyttävät hauskoilta ja yksinkertaisilta mutta silti se sisältää pieniä, lähes viiltävän kipeitä väläyksiä piirtäjän elämästä ja juutalaisuudesta, mutta oivalluksia ja huumorin pilkahduksia - ihan niinkuin elämäkin. Vaikkei kirja ole esimerkiksi Spiegelmanin upean Mausin tapaan kyynelkanavia koetteleva mutta olen vaikuttunut. Ja iloinen siitä, että Eisner on uskaltautunut kirjan tekemään ja että tämä on julkaistu ihan jopa suomeksikin.
Vau.
PS. Tällä kirjalla napataan vielä viimeinen piste Ihminen sodassa -haasteesta!
Jalava, 1991
Sivuja: 208
Alkuteos: To the Heart of the Storm
Suomentanut Soile Kaukoranta
Myrskyn silmään on omaelämäkerrallinen teos, joka liikkuu upeasti monella tasolla. Kirja kuvaa niin amerikkalaista elämää, Eisnerin ja hänen perheensä taustoja kuin juutalaisuuttakin. Tarinan rangan muodostaa junamatka vuonna 1942, jossa joukko sotilaita matkaa kohti uutta asemapaikkaa ja ikkunasta mietteliäänä tuijottelee myös nuori sarjakuvapiirtäjä Willie joka matkallaan myrskyn silmään miettii menneitä.
Myrskyn silmään oli vaikuttava lukukokemus. Vaikkei Eisnerin kynänjälki ole yhtä herkän kaunista kuin vaikkapa Ville Tietäväisen, on miehen tapa kertoa monitasoinen tarina sarjakuvan kautta todella vaikuttava. Kirjan hahmot ehkä näyttävät hauskoilta ja yksinkertaisilta mutta silti se sisältää pieniä, lähes viiltävän kipeitä väläyksiä piirtäjän elämästä ja juutalaisuudesta, mutta oivalluksia ja huumorin pilkahduksia - ihan niinkuin elämäkin. Vaikkei kirja ole esimerkiksi Spiegelmanin upean Mausin tapaan kyynelkanavia koetteleva mutta olen vaikuttunut. Ja iloinen siitä, että Eisner on uskaltautunut kirjan tekemään ja että tämä on julkaistu ihan jopa suomeksikin.
Vau.
PS. Tällä kirjalla napataan vielä viimeinen piste Ihminen sodassa -haasteesta!
Jalava, 1991
Sivuja: 208
Alkuteos: To the Heart of the Storm
Suomentanut Soile Kaukoranta
lauantai 22. marraskuuta 2014
Talo Bronxissa / Will Eisner
Luin taannoin Will Eisnerin Last Day in Vietnam -kirjan joka herätti innon tutkia lisää sarjakuvaneron aiempia teoksia. Kirjaston kätköistä löytyi vuonna 1982 suomennettu helmi nimeltä Talo Bronxissa. Jo kirjan kellastunut ja paljon luettu ulkoasu saivat lukutoukan sydämen pamppailemaan!
Kirja koostuu neljästä tarinasta, jotka keskittyvät pieneen taloon osoitteessa 1930-luvulla Dropsie Avenue 55 Bronxissa. Vuokrakasarmi on köyhällä, maahanmuuttajien asuttamalla seudulla ja kirjan esipuheen mukaan tarinat ovat tosia. Sarjakuvien väritys on beesi mikä sopii hyvin luomaan mielikuvaa tarinoista, jotka pohjautuvat vanhoihin muistoihin. Myös piirrosjälki on tunnistettavissa mm. Spirit-sarjasta.
Sopimus Jumalan kanssa on kirjan ehkä kirjan koskettavin tarina joka kertoo hurskaasta juutalaismiehestä, joka katsoo Jumalan rikkoneen heidän solmimansa sopimuksen kun miehen nuori tytär kuolee. Tarina on vahva ja puhutteleva kuvaus surusta ja ihmisen jumalsuhteesta ja päähenkilön tunnemyrskyyn on h elppo samaistua. Eisner itse on myöhemmissä haastetteluissaan kertonut kuvanneensa sarjakuvaan omia tunteitaan tyttärensä Alicen menehdyttyä leukemiaan 16-vuotiaana.
Kirjailijan omaan elämään pohjautuu myös Maalaisloma joka kertoo bronxilaisten kesälomatouhuista. Tarina alkaa veijarimaisesti mutta saa synkempiäkin sävyjä. Tarkkasilmäisimmät pistävät ehkä merkille nuoren teinipojan jonka nimi on Willie...
Talo Bronxissa oli oiva, joskin hitusen kirpeä lukukokemus ja olen iloinen siitä että kirja sattui tielleni. Eisner tuntuu osoittautuvan koko ajan kiinnostavammaksi kirjailijaksi joten joutunen hyökkäämään Helmetin varastoille uudemmankin kerran!
Jalava, 1982
Sivuja: 187
Alkuteos: A Contract with God
Käännös Annikki Malin
Kirja koostuu neljästä tarinasta, jotka keskittyvät pieneen taloon osoitteessa 1930-luvulla Dropsie Avenue 55 Bronxissa. Vuokrakasarmi on köyhällä, maahanmuuttajien asuttamalla seudulla ja kirjan esipuheen mukaan tarinat ovat tosia. Sarjakuvien väritys on beesi mikä sopii hyvin luomaan mielikuvaa tarinoista, jotka pohjautuvat vanhoihin muistoihin. Myös piirrosjälki on tunnistettavissa mm. Spirit-sarjasta.
Sopimus Jumalan kanssa on kirjan ehkä kirjan koskettavin tarina joka kertoo hurskaasta juutalaismiehestä, joka katsoo Jumalan rikkoneen heidän solmimansa sopimuksen kun miehen nuori tytär kuolee. Tarina on vahva ja puhutteleva kuvaus surusta ja ihmisen jumalsuhteesta ja päähenkilön tunnemyrskyyn on h elppo samaistua. Eisner itse on myöhemmissä haastetteluissaan kertonut kuvanneensa sarjakuvaan omia tunteitaan tyttärensä Alicen menehdyttyä leukemiaan 16-vuotiaana.
Kirjailijan omaan elämään pohjautuu myös Maalaisloma joka kertoo bronxilaisten kesälomatouhuista. Tarina alkaa veijarimaisesti mutta saa synkempiäkin sävyjä. Tarkkasilmäisimmät pistävät ehkä merkille nuoren teinipojan jonka nimi on Willie...
Talo Bronxissa oli oiva, joskin hitusen kirpeä lukukokemus ja olen iloinen siitä että kirja sattui tielleni. Eisner tuntuu osoittautuvan koko ajan kiinnostavammaksi kirjailijaksi joten joutunen hyökkäämään Helmetin varastoille uudemmankin kerran!
Jalava, 1982
Sivuja: 187
Alkuteos: A Contract with God
Käännös Annikki Malin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

.jpg)
.jpg)