perjantai 17. elokuuta 2012

Illallinen / Herman Koch

Illallisen nappasin mukaani Mari A:n suosituksesta, kiitos vain Marille! Kirja osoittautui virkistävän erilaiseksi tapaukseksi aika dekkaripainotteisessa lukuputkessani, vaihtelu virkisti mukavasti.

Kirja on mielenkiintoinen ja suorastaan hektinen kertomus illallisesta  joka muuttaa erään perheen elämän. Tarinan päähenkilö on Paul Lohman, keskiluokkainen ja -ikäinen mies jonka elämä vaikuttaa melko mukavalta mutta tylsältä. Vaimo Claire on hetkittäin kaukaisen oloinen, aikuisuutta lähestyvällä Michel-pojalla on jo omat salaisuutensa ja politiikkoveli Serge on raivostuttava besserwisser. Mutta kaikki muuttuu eräänä iltana kun veljekset vaimoineen kokoontuvat illalliselle, paljon ehditään kokea muutaman ruokalajin aikana.

Kochin illallinen oli oikeastaan aika yllättävä kokemus, en uskonut että teksti voisi olla niin viattomalla tavalla pahaenteinen ja koukuttava ja löysinpä jonkinlaista pahansisuista mustaa huumoriakin maustamaan soppaa. Oma henkilökohtainen inhokki-suosikkini Illallisessa oli ehdottomasti Serge Lohman, herkullinen politiikko, jolle oli ihana pyöritellä silmiä.

Pidin kirjasta kovasti ja siinä olisi mukavasti purtavaakin, mutta jotenkin Illallisesta kirjoittaminen osoittautuu hankalaksi sillä en haluaisi paljastaa kirjan juonesta liikaa. Kokonaisuus oli upean monisyinen ja mietittävää riittikin useammallakin tasolla. Kirjan sulattelu tuntuu jatkuvan vieläkin, silläkin tätä kirjoittaessani huomaan ajatuksissani palaavani kirjan kohtauksiin. Monipuolinen kattaus ja miellyttävä jälkimaku ;)
"Millainen tästä illasta olisikaan tullut, jos minä, vasta tunti sitten, olisin vain odotellut alakerrassa kunnes olisi tullut aika lähteä ravintolaan, enkä olisi mennyt yläkertaan, kiivennyt portaita ylös Michelin huoneeseen?
Millainen meidän loppuelämästämme silloin olisi tullut?
Olisiko onnen tuoksu, jota nyt nuuhkin vaimoni hiuksista, tuoksunut yksinkertaisesti vain onnelta, eikä, niin kuin nyt, muistolta kaukaisesta menneisyydestä - joltakin, minkä saattaa menettää aivan yhtäkkiä?"
Siltala, 2012
Sivuja: 340
Alkuteos: Het diner
Kirjasta lisää: Mari A:n kirjablogi, Leena Lumi, Rakkaudesta kirjoihin, Amman lukuhetki, Lukutuulia, Lumiomena, Järjellä ja tunteella, Kirjava kammari

9 kommenttia:

  1. Tuo Serge on muuten jännä, koska minä taas muutin mielipiteeni hänestä lukemisen myötä. Aluksi myötäilin Paulia, mutta sitten - kuten ehkä ymmärrät - aloin nähdä hänen mielipiteensä ohi ja päättelin mielessäni, että Serge ehkä olikin ihan jees. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Serge oli hirmuisen herkullinen hahmo, mutta jotenkin hänen turhamaisuutensa ärsytti. Hänessa henkilöityi juuri sellainen tietynlainen politikko todella mainiosti, sanoisin jopa että Serge oli suosikkini koko kirjassa. (Kyllä, keskityn taas epäolennaiseen... :D )

      Poista
    2. Mulla kävi samoin kuin Karoliinalla, kuljin ensin aivan Paulin kädessä kiinni, mutta sitten alkoi vähän tulla erilaisia ajatuksia tästä tyypistä. Minusta se oli kirjassa juuri niin loistavaa, miten kirjailija sai koukutettua lukijan mukaan.

      Muutenkin kirja oli hyvä, siitä on tullut paljon keskustelua, vaikka se pitääkin vähän salassa (ettei kirja paljastu) käydä...

      Kiva, että kiinnostuit kirjasta!

      Poista
  2. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta. Pakko lisätä hankintalistalle, vaikka jo nyt on niin paljon lukemattomia kirjoja jonossa, että huimaa. Mutta minkäs teet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta ja mitä enemmän blogeja selaa, sitä enemmän löytää luettavaa. Siis niiden kaikkien edellisten lisäksi...

      Poista
  3. Luin myös tämän juuri, maistuvainen olikin, minäkin olin löytävinäni siitä myös huumoria, vaikka asiat olivatkin... no, jotain muuta. Veljesten välejä oli tosiaan kiinnostava seurata, itse symppasin Sergeä, jos nyt näistä pitäisi valita :-) Ilman blogeja kiinnostavan lukemisen etsintä olisi paljon hankalampaa ja ainakin tylsempää, se on varmaa!

    VastaaPoista
  4. Tämä oli kyllä niin herkullisen mainio, ovela kirja! Lisää Kochia!

    VastaaPoista
  5. Norkku, vakuutan, että Illallinen on minulla loppuvuodesta kuumassa sarjassa. Olen aivan myyty!

    Olen muuten joskus huomannut saman kuin sinä, että jos kirja suorastaan pakahduttaa voimallaan, en heti saa sitä millään 'ulos' ja joskus tekisi mieli pitää se kaikki vain itsellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, illallinen on kyllä hieno. Niin monia makuja...

      Minusta tuntuu että pääni pursuaa mietteitä kirjasta mutta kaikki on vielä suloisena abstraktina sekamelskana päässäni eikä tahdo tulla "paperille".

      Poista