perjantai 8. toukokuuta 2015

Hurmaava huhtikuu

Ou nou, huhtikuu on jo kaukana takana ja kuukausikooste on kirjoittamatta - paha paha
bloggaaja! Hiljaiselolle on syynsä, vietimme tänä vuonna vappua välimerellisissä maisemissa risteilyn merkeissä. Lepo ja lämpö tekivät hyvää pitkän sairasteluputken jälkeen, kotiin tuli paljon iloisempi ihminen jota arki jaksaa ainakin vielä naurattaa. Matkakirjoiksi olin muuten varannut nipun e-kirjoja, Helmetin Overdrivestä löytyi jopa 2 matkaopasta reissuun mukaan. Luettaviani en ollut kummemmin suunnitellut, mukaan valikoitui kaksi dekkaria sekä fantasiaa ja sci-fiä, eikä tietenkään mitään Espanjaan viittaavaakaan. Lukeminen tosin jäi vähälle sillä illalla sänkyyn kaatuessani eivät silmät kovin montaa minuuttia auki pysyneet. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa...

Reissu alkoi Barcelonasta ja harmittelin jälkeenpäin etten tajunnut pakata Carlos Ruiz Zafonin Tuulen varjoa mukaani, sillä luulen että esim. Barri Gothicin kapeat käytävät olisivat tuoneet kirjasta ihan uudenlaisia lisävivahteita esiin. Ehkäpä ensi kerralla kokeilen pientä kirjallista kiertuetta, Barcelonaan nimittäin haluan ehdottomasti palata uudelleen.  Reissun kirjallinen anti jäi odotettua nihkeämmäksi sillä Helsinki-Vantaan kirjanvaihtopiste näyttää kadonneen remontin jaloista enkä muutamista paikallisista kirjakaupoista tahtonut löytää lainkaan englanninkielistä kirjallisuutta.

Huhtikuun luetut

Huhtikuussa luin paljon, yhteensä 17 kirjaa. Helmet kirjastojen e-ja äänikirjat dominoivat 10 kappaleellaan ja teemallisesti kuukausi näyttää olleen vahvasti naisvoittoinen. Naiskirjoittajien kynistä ovat peräisin myös kaikki kuukauden TOP3:n teokset: Cheryl Strayedin hieno Villi vaellus, Eva Wahlströmin vaikuttava Rajoilla ja Victoria Aveyradin kiusallisen koukuttava Red Queen, vietin hyviä ja erilaisia lukuhetkiä kaikkien kolmen parissa.


Luettu vaan ei blogattu

Mary Robinette Kowal: Glamour in Glass (Glamourist histories #2)(Tor, 2013), 334 s.

Jatkoin uteliaisuuttani Glamourist histories -sarjan parissa, Shades of Milk and Honeyhän lainasi reilusti ideoita Jane Austenilta ja minua kiinnostikin selvittää miten kirjailija jatkaa tarinankerrontaa kun sankaritar on jo saavuttanut Austenin teosten maalin eli avioliiton onnellisen sataman. Kirjassa Jane nimittäin on onnellisesti rouva ja seuraa puolisoaan työtehtäviin Ranskaan jossa britit parhaillaan sotivat Napoleonin joukkojen kanssa. Tästä asetelmasta luonnollisesti syntyykin kaikenlaista jännittävää mutta itseäni jäi ehkä kuitenkin harmittamaan Janen jatkuva käsien vääntely ja heikko itsetunto.

Mary Robinette Kowal: Without a summer (Glamourist histories #3)(Little, Brown Book Company, 2013), 320 s.

Glamourist histories -sarjan kolmas osa osoittautuikin sarjan parhaaksi. Kirjassa Jane siippoineen on taikomassa sijaishallitsijan palveluksessa ja seurapiirien säihkeeseen pääsee myös uhkaavasta vanhapiikuudestaan masentunut Melody-sisko. Kovin kauaa ei toki tanssiaisista nautita sillä kylmänmanaajien epäillään viivyttävän kevättä ja Janehan tietysti huomaa koko kuviossa jotakin outoa. Kuvioon kiinnostavuutta lisää sisaren läsnäolo ja iloitsin siitä että ensimmäisessä kirjassa kohtaamalle Melodylle on nyt annettu muitakin ominaisuuksia kuin kauneus. Hmm, pitäisiköhän tässä lukea vielä sarjan neljäskin osa?!

Marko Leino: Syntymättömät (Teos, 2015) 271 s.

Pidin kovasti Leinon aiemmista teoksista (linkit!!) mutta Syntymättömät osoittautui hankalammaksi tapaukseksi. Aiheet, lapsettomuus ja läheisen kuolema, ovat koskettavia ja parhaimmillaan Leino onnistuukin tavoittamaan tuon absurdin tuntuisen shokkitilan jossa hänen päähenkilönsä yrittää luovia. Valitettavasti kokonaisuus outoine nuoruusmuistoineen ja otteineen päähenkilön kirjasta tuntui sekavalta ja vaikeasti käsiteltävältä. Not my cup of tea.

Jim Gaffigan: Food. A Love Story. (Crown Archetype, 2014) 341 s.

Kuuntelin viime kesänä Jim Gaffiganin omaeläkerrallisen hupailun Dad is Fat. Kirjan meno oli varsin muikeaa menoa, joten nappasinkin kärppänä mukaani koomikon tuoreimman teoksen joka oli nimetty herkullisesti: Food. A Love Story.  Merkit olivat hyvät mutta jotenkin kirja ei oikein lähtenyt käyntiin ja vaikka uskollisesti hymähtelinkin Gaffiganin vitseille viimeiselle sivulle saakka, jäi kirjasta tylsä jälkimaku. Syitä lienee kaksi: kirja on ensinnäkin kovin listamainen, Gaffigan on lähinnä listannut mielipiteitään vaikkapa hampurilaisista tai barbequesta ja pidemmän päälle tämä käy tylsäksi etenkin kun ruoka on kovin amerikkalaista. Amerikkalaisuus onkin toinen syy nurinaani, kirjassa kun esitellään monia ravintolaketjuja ja erilaisia ruokia jotka jäivät minulle vieraiksi. Olisi se vain hauskempaa nauraa vaikkapa gritsille jos ruoasta olisi jonkinlainen omakin kokemus

Entäs toukokuussa?

Toukokuu tuntuu vahvasti dekkarikuukaudelta, monta herkkupalaa on kirjapinossa odottamassa jos nyt pihan kukkanuppujen vahtimiselta ylipäätään ennätän lukemaan! Kevät on parhautta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti